Suomessa väestön rokotuskattavuudet ovat keskimäärin erittäin hyvällä tasolla. Korkeiden rokotuskattavuuksien ylläpitäminen on välttämätöntä, jotta kansallisen rokotusohjelman avulla kitketyt taudit eivät alkaisi levitä uudelleen.
Esimerkiksi kuusivuotiaille lapsille tarjottavan MPR-rokotteen toisen annoksen kattavuus on laskenut nyt useilla hyvinvointialueilla tasolle, mikä lisää tuhkarokkoepidemian riskiä. Itä-Uudellamaalla myös täysin rokottamattomien lasten osuus on noussut häkellyttävällä tavalla.
Koko Suomenkin tasolla täysin rokottamattomien lasten osuus on noussut hieman. Vuonna 2022 syntyneistä täysin rokottamattomia on 1,9 prosenttia ja vuonna 2017 syntyneistä 0,9 prosenttia. Rokotuksia täydennetään jonkin verran rokotusohjelmassa suositellun iän jälkeen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pilotoi tänä syksynä terveydenhuollon ammattilaisille suunnattua koulutusta ja ohjausta rokotuspäätöstä epäröivien kohtaamiseen. Koulutus järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijoiden kanssa.
-Hyödynnämme koulutuksissa tieteelliseen näyttöön perustuvaa menetelmää, jonka kulmakiviä ovat empatia, luottamuksen rakentaminen ja toisten ihmisten näkökulman ymmärtäminen, sanoo professori Anna Soveri Åbo Akademista. Hän on yksi koulutuksessa käytetyn keskustelumenetelmän kehittäjistä.
Menetelmä auttaa terveydenhuollon ammattilaisia antamaan tietoa sekä käsittelemään rokotteisiin liittyviä väärinkäsityksiä.
-On erittäin tärkeää, että omaa tai lapsen rokottamista pohtiva voi rauhassa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa rokottamiseen liittyvistä huolistaan. Keskustelun pohjalta terveydenhuollon ammattilainen voi ymmärtää huolia paremmin ja hälventää niitä, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
Ensimmäinen koulutus järjestettiin syyskuussa Ahvenanmaalla ja toinen Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Molemmilla alueilla täysin rokottamattomien lasten määrä on noussut huolestuttavan paljon.
Itä-Uudellamaalla asuu myös huomattavasti maahanmuuttajaperheitä.