Hyvä suhde vanhempiin kannattelee nuorta

0

Nuorista noin seitsemän prosenttia kokee, ettei pysty juuri koskaan keskustelemaan omista asioistaan vanhempiensa kanssa.

Näistä nuorista kolmannes (30 %) kokee itsensä yksinäiseksi, kärsii päivittäisestä oireilusta (37 %) ja ahdistuneisuudesta (37 %). Luvut ovat moninkertaisia niihin nuoriin verrattuna, joilla on hyvä suhde vanhempiinsa.

Vanhemman ja nuoren välinen avoin vuorovaikutus edistää lapsen ja nuoren hyvinvointia. Nuorilla, joilla on hyvä suhde vanhempiinsa, esiintyy vähemmän mielenterveyden ja hyvinvoinnin ongelmia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemassa Lasten ja nuorten hyvinvointi 2017 –julkaisussa tarkasteltiin Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tavoitealueiden toteutumista Kouluterveyskyselyn tulosten valossa.

Miten voisimme edistää hyvinvointia?

Osallisuuden ja yhteisöön kuulumisen tunteet vahvistavat nuoren hyvinvointia merkittävästi. Yli 60 prosenttia lapsista ja nuorista kokee olevansa tärkeä osa koululuokkaansa. Näistä nuorista kahdeksan kymmenestä on tyytyväisiä elämäänsä.

Ulkopuolisuuden kokemukseen liittyy usein tunne yksinäisyydestä. Joka kymmenes nuori kokee yksinäisyyttä ja heille kasautuu monia hyvinvointia uhkaavia tekijöitä. Yksinäisillä nuorilla on enemmän elintapoihin, mielenterveyteen, elämänhallintaan sekä koulunkäyntiin liittyviä ongelmia.

Yksinäisistä nuorista alle 30 prosenttia on tyytyväinen elämäänsä, kun muista nuorista elämään tyytyväisiä on 80 prosenttia. Toimintarajoitteisista, sijoitettuna asuvista tai ulkomaista syntyperää olevista 20 prosenttia kokee itsensä yksinäiseksi.

Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että yhdenvertaisuuden toteutumisessa on eroja monella hyvinvoinnin osa-alueella, toteaa tutkija Lilli Hedman Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Hedmanin mukaan vahvistamalla vanhemmuutta, lisäämällä yhteisöllisyyttä kouluissa sekä tukemalla nuorten yhdenvertaisia vapaa-ajan ja harrastamisen mahdollisuuksia voimme edistää lasten ja nuorten hyvinvointia.

Jaa

Kommentoi