Ihmiset potevat ilmastoahdistusta – mikä siihen auttaa?

0

Noin neljännes suomalaisista arvioi potevansa ilmastoahdistusta, kertoo Sitran teettämä tuore kyselytutkimus.

Kestävien elämäntapojen harjoittaminen koetaan tehokkaimmaksi lääkkeeksi ahdistuksen ja muiden ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikeiden tunteiden hallitsemiseen.

27 prosenttia suomalaisista arvioi, että sana ”ahdistus” kuvaa erittäin tai melko hyvin heidän tuntemuksiaan ilmastonmuutosta kohtaan. Eniten ahdistusta kokevat nuoret, alle 30-vuotiaat, joista peräti 38 prosenttia vastasi kysymykseen myöntävästi.

Ilmastonmuutos herättää ahdistuksen lisäksi monia muita tunteita. Kaikkein yleisin ilmastonmuutoksen herättämä tunne on kiinnostus (58 prosenttia vastanneista). Seuraavaksi yleisimpiä ovat turhautuminen ja riittämättömyyden tunne (44 %), voimattomuus (39 %) ja toivo (36 %). Vähiten ilmastonmuutos synnyttää  lamaantuneisuutta (12 %), voimaantumista (13 %) tai masentuneisuutta (14 %).

-On rohkaisevaa, että vain hyvin harva suomalainen kokee lamaantuneisuutta ilmastonmuutoksen vuoksi. Myönteiset tunteet, kuten kiinnostus, into ja toivo, lisäävät kaikkein eniten ihmisten aktiivisuutta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Mutta myös vaikeammat tunteet, kuten syyllisyys, pelko ja ahdistus, saavat enemmistön tarttumaan toimeen, sanoo Sitran Kestävä arki -projektin johtaja Markus Terho.

Sitran teettämä kyselytutkimus kartoitti, millaisia tunteita ilmastonmuutos on herättänyt suomalaisten keskuudessa. Tutkimus toteutettiin touko-kesäkuussa 2019 Kantar TNS:n internetpaneelissa. Tutkimukseen vastasi yli kaksi tuhatta yli 15-vuotiasta suomalaista.

Mikä avuksi?

Peräti 80 prosenttia ahdistusta tai muita vaikeita tunteita kokeneista ilmoitti, että kestävien elämäntapojen harjoittaminen auttaa tunteiden hallinnassa. Seuraavaksi suosituimpia keinoja ovat luonnossa liikkuminen (75 %), aiheesta keskusteleminen (58 %), aiheeseen perehtyminen ja tiedonhankinta (56 %) sekä liikunta ja urheilu (53 %). Noin kolmannes koki kansalaisaktivismin tai vaikuttamistyön helpottavan ilmastoahdistusta.

Alle 30-vuotiaat nuoret löytävät muita useammin helpotusta tunteisiinsa aktiivisuudesta sosiaalisessa mediassa. Nuoret puhuvat ilmastonmuutoksen aiheuttamista tunteista muita enemmän ja kokevat muita voimakkaammin, että ilmastonmuutos vaikuttaa heidän äänestyskäyttäytymiseensä.

Kaiken kaikkiaan suomalaiset arvioivat näkevänsä ilmastonmuutoksen aiheuttamia tunteita muissa ihmisissä huomattavasti enemmän kuin itsessään. Tämä pätee etenkin ilmastonmuutoksen torjuntaan tai kieltämiseen ja skeptisyyteen tai epäilyyn – niitä vastaajat uskovat muiden kokevan, mutta eivät niinkään koe itse. Toivon kokemisessa ero itsen ja muiden välillä on kaikkein pienin.

 

Jaa

Kommentoi