Jari, 48, kertoo Terveyden Asialla -hyvinvointisivustolle pitäneensä sosiaalisesta mediasta taukoa kaksi viikkoa.

Hän päätyi asiaan huomatessaan olevansa stressaantunut ja kireä – sometauko oli aluksi siis vain ajankäytöllistä säätämistä, ajan ottamista muuhun.

Sometauko sai hänessä kuitenkin ajatuksia pintaan. Hän kertoo nyt viisi huomiota aiheesta.

  1. Sen ajan minkä sometin, olin sisällä koneella. Nyt lähdin ulos tai vain lepäsin lukien kirjaa tai lehteä. En halunnut lukea uutisiakaan netistä. Tunsin jotain selittämätöntä ja suurta virkistymisen tunnetta, kun en vilkaissutkaan koneelle. Painokin laski kilon pari, koska kävelin hoitelemassa joitakin asioita ja tein töitä puutarhassa.
  2. Tapasin ystäviäni kahden viikon aikana. Menimme parille lasilliselle, kävimme syömässä, pelasimme pitkästä aikaa jotain lautapeliä tai sählyä. Oli kiva nauraa. Toden totta. Somessa ei voi nauraa. Ei kuule toisen naurua. Nauraminen yhdessä oli terapeuttista.
  3. Olin hyväntuulisempi. Some jotenkin närkästytti minua. Sanotaan että suomalaiset ovat närkästyjä- ja mielensäpahoittajakansaa. On helppo närkästyä sosiaalisessa mediassa, jossa asiat heitetään linkkeinä ja usein ilman tarpeeksi hyvää taustoitusta eteesi. Kaikkeen on helpompi reagoida peukuttamalla, möläyttämällä jotain kielteistä, paheksumalla, torumalla. Tämä jäi sometauon aikana pois. Lueskelin uutisia ja katsoin niitä televisiosta, mutta nyt muodostin mielipiteeni ilman ohjailua ja muiden närkästymistä. Moni kina jäi pois, kun en somettanut. Ei sitä ihminen luonnossa sano toiselle ihmiselle niin helposti mitään kielteistä, kuin tekee somessa. Sanotaan että some tyhmentää. En tiedä siitä, mutta ainakin some närkästyttää.
  4. En ole koskaan ollut kateellinen siitä että muilla on toimeliaampaa elämää, he harrastavat, käyvät lomilla ja päivittävät kuvia someen. Nyt huomasin, että aikani oli mennyt somessa, koska se on todella kova aikasyöppö, varsinkin jos heittäytyy ja uppoutuu keskusteluihin. Sometauon aikana tajusin, että minullahan on enemmän vapaa-aikaa ja elämää – nyt jos koskaan minulla olisikin päivitettävää ja kerrottavaa someen. Sitä ei ollut, kun passiivisesti istua jökötin sosiaalisessa mediassa.
  5. Nyt taidan ymmärtää paremmin, että oikea elämä, ilot ja murheet, ovat ihan jossain toisaalla kuin somessa. Se on kiva yhteydenpitoväline ja siellä on kiva käydä vaihtamassa ajatuksia, kun ja jos on vaikkapa luppoaikaa. Mutta some voi myös kaapata sinut eri ryhmineen, keskusteluineen, väittelyineen, haasteineen. Pidä some renkinäsi, älä isäntänäsi. Voit aivan hyvin olla somesta poissa päiviäkin ilman että lakkaat elämästä ja olemasta. Minulle sometauko teki terää ja opin siitä, että tästedes pidän sosiaalisen median erillään muusta koneajastani (esimerkiksi uutisten lukemisesta). Minulle sometauko oli hyväksi siksikin, että verenpaineeni oli laskenut useilla pykälillä!