HUS:in tuoreessa rekisteritutkimuksessa on selvinnyt, että lasten ja nuorten saamat ADHD-diagoosit ja sitä mukaa lääkityshoito on huomattavasti yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Terveyden ja hyvinvoinin laitos THL kertoi pari kuukautta sitten samansuuntaisista tutkimustuloksista.
Myös perheissä ja kansalaisten kokemuspohjaisessa arvioinnissa suuntaus on selvä: joku mättää ja paljon.
Etenkin pojille määrätään ADHD-lääkitystä. Tämä on kolme kertaa yleisempää kuin tyttöjen kohdalla, selviää HUSin raportista.
Eniten ADHD-lääkitystä aloitettiin 6-8-vuotiaille pikkupojille, joista diagnoosin sai jo joka viideskymmenes lapsi.
Tutkimusta johtanut lastenpsykiatrian, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Päivi Ruokoniemi HUSin lastenpsykiatriasta pitää määrää paljoksuttavana ja toteaa, että asiasta tulee käynnistää laaja yhteiskunnallinen keskustelu.
Tutkimustulokset herättävän huolen myös siitä, saavatko vanhemmat ADHD-diagnosoitujen lastensa lääkityksen lisäksi – tai sijaan – riittävästi tietoa, tukea ja valmentavaa ohjausta.
Kroonisesti väsyneelle ADHD-paperit?
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Päivi Ruokoniemi haluaisi pohtia myös sitä, onko kyse ylihoidosta ja ylidiagnosoinnista.
Kännykkäkulttuurin pohtimisen lisäksi Ruokoniemen mielestä pitäisi arvioida, miten peruskoulun resursointi ja muutokset vaikuttavat lasten ADHD-oireiluun.
ADHD-diagnoosia ei pitäisi antaa lapselle liian kepein perustein.
-On aina arvioitava, onko oireiden taustalla jokin muu sairaus, häiriö, elämäntilanne, kehityksen viiveisyys tai elintavat.
-Muutoin on riskinä, että masentunut, ahdistunut, traumatisoitunut tai vähäisten yöunien vuoksi kroonisesti väsynyt lapsi saa virheellisesti ADHD-diagnoosin, Ruokoniemi esittää HUS:in raportissa.