Terveyden Asialla -uutismedia kysyi lukijoiltaan, minkä yhden asian he muuttaisivat suomalaisessa terveydenhuollossa. Monelle pelkän yhden muutoksen nimeäminen ei riittänyt.

Vastauksissa kaivattiin apua arjen ongelmiin: lääkäriajan saamiseen, kohtuullisiin maksuihin ja siihen, että joku paneutuisi potilaan tilanteeseen kunnolla. Myös lähellä sijaitsevia palveluja ja riittävää henkilökuntaa pidettiin tärkeinä. Vastauksia antoi noin 40 sosiaalisessa mediassa kyselyyn osallistunutta.

Omalääkärin tai omalääkärimallin mainitsi tärkeimmäksi ja kaivatuimmaksi asiaksi 21 prosenttia vastanneista. Yksi vastanneista toivoi rinnalle myös omahoitajaa.

Yhtä moni nosti esiin hinnat tai maksuttomuuden. Toiveissa oli sekä edullisempi julkinen terveydenhuolto että halvemmat yksityislääkärikäynnit. Osa halusi maksut kokonaan pois, yksi erityisesti vähävaraisilta.

– Kaikille parasta hoitoa ilmaiseksi! kuului toive.

Lääkäriin ja tutkimuksiin pitäisi päästä ajoissa

15 prosenttia vastanneista mainitsi suoraan hoitoon tai tutkimuksiin pääsemisen tai odotusaikojen lyhentämisen.

Yksi lukija toivoi lääkäriaikaa viikon sisällä ja kertoi nykyisen odotuksen kestävän jopa kaksi kuukautta. Toinen painotti sitä, ettei tutkimuksiin pitäisi päästä vasta tilanteen pahennuttua.

– Tutkimuksiin pääsy helposti ja nopeasti, eikä vasta sitten kun on liian myöhäistä

Vastauksissa kaivattiin myös sujuvampaa jatkohoitoa. Jos ensimmäinen lääkäri ei pysty tutkimaan ja hoitamaan kaikkea tarvittavaa, potilas pitäisi lukijan mielestä ohjata eteenpäin nykyistä lyhyemmällä odotuksella.

Vuodeosastoja takaisin ja hoitoa lähelle

Vuodeosastojen lisäämistä tai palauttamista toivoi 15 prosenttia kyselyyn osallistuneista.

Yksi lukija toivoi vuodeosastojen lisäksi kodinhoitajia takaisin. Ikääntyneiden palveluihin ehdotettiin myös seniorineuvolaa.

Vanhusten ympärivuorokautisten hoitopaikkojen vähentäminen huolestutti. Eräs vastaaja arvosteli sitä, että ikäihmisiä viedään esimerkiksi Kuusamosta kauas omaisistaan, vaikkapa Muhokselle ja Iihin.

Palvelujen keskittämistä vastustettiin myös huoltovarmuuden näkökulmasta.

Enemmän työntekijöitä, vähemmän rahaa hallintoon

Henkilöstöä koskevissa vastauksissa toivottiin riittävästi työntekijöitä ja lisää lääkärien koulutuspaikkoja. Yksi lukija nostaisi hoitajien palkan kaksinkertaiseksi.

Rahankäytössä haluttiin painottaa käytännön hoitotyötä.

– Turhat pomot pois ja tekeviä käsiä tilalle.

Muuan vastaaja siirtäisi rahaa tarpeettomaksi tai toimimattomaksi kokemastaan tekniikasta henkilöstöön. Hän arvosteli Järvenpään tiloihin, laitteisiin ja ohjelmistoihin käytettyjä summia ja katsoi, että henkilöstöstä säästetään samalla liikaa.

Rekrytoinnista esitettiin myös näkemys, että työntekijöiksi pitäisi palkata ensisijaisesti suomalaisia sairaanhoitajia, ja ulkomailta hakea tarvittaessa lisävoimia. Samassa vastauksessa korostettiin riittävää kielitaitoa.

Potilas pitää kohdata ja hoitaa kunnolla

Lukijat toivoivat lääkäreitä ja hoitajia, jotka jaksavat perehtyä potilaan ongelmiin. Esille nousivat kokonaisvaltainen hoito, oikean diagnoosin saaminen sekä asianmukaiset tutkimukset ja hoidot.

Myös potilaalle puhumisen tapaan haluttiin parannusta. Eräs lukija nosti tämän esiin erityisesti palliatiivisen hoidon yhteydessä.

Mielenterveyspalvelujen parantamisen mainitsi 9 prosenttia vastanneista.

Oma toiveensa koski sitä, voiko palveluissa pystyä asioimaan hajusteettomasti.