Mielenterveyden häiriöt uhkaavat jäädä koronan vuoksi vaille riittävää hoitoa.

Terveystalo on tehnyt ennusteen, jonka mukaan mielenterveysongelmiin liittyvien vastaanottokäyntien määrä voi laskea tänä vuonna lähes 40 prosenttia.

Mielenterveyteen liittyvät käynnit ovat jo nyt pudonneet jopa kolmanneksella. Tilanne on hälyttävä, sillä mielenterveysongelmat lisääntyivät Suomessa kovaa vauhtia jo ennen koronapandemiaa. Ihmiset eivät yksinkertaisesti uskaltaudu lääkäriin koronaviruksen pelossa.

-Suurin vaara on, että osalla hoitamatta jäävistä mielenterveyspotilaista tilanne hankaloituu huomattavasti. Hoitamatta jäänyt ongelma voi aiheuttaa potilaille esimerkiksi vakavaa masennusta tai muita sairauksia ja nostaa merkittävästi riskiä sairastua työkyvyttömyyttä uhkaavaan masennukseen uudelleen, Terveystalon psykiatrian erikoisalajohtaja Antti-Jussi Ämmälä sanoo.

Kun vakavia sairauksia jää hoitamatta, ne kasaantuvat myöhemmin, Ämmälä tiivistää.

Mielenterveysongelmien hoitoa vaikeuttaa tällä hetkellä se, että kasvokkaisten kontaktien puuttuessa läheisenkin ihmisen huolet tai esimerkiksi kollegan alkoholin liikakäyttö voivat jäädä huomaamatta. Suomalaisten erityisenä riskinä on liiallinen alkoholin käyttö. 

-Mitä ahdistuneempi ihminen on, sitä suurempi on päihdekäytön lisääntymisen riski. Ihminen pyrkii siinä ratkaisemaan ongelmaa samalla tavalla kuin rahaongelmia pikavipin avulla, mutta molemmissa lopputulos on sama: lopulta maksu tulee korkojen kanssa, Terveystalon päihdelääketieteen ylilääkäri Harri Seppälä sanoo.

Hoitoa voi saada etänä, ja se tehoaa

Mielenterveysongelmissa nopea hoitoon hakeutuminen on tärkeää ja hoidosta on selvästi hyötyä. Esimerkiksi lyhytpsykoterapialla monia sairastuneita pystytään hoitamaan tehokkaasti. Mitä varhaisemmin hoitoa on saatavilla, sitä vaikuttavampaa se on.

Miltei kaikkea hoitoa voi saada nyt myös etänä, ja lähivastaanotollakin annettu hoito on turvallista, koska koronapotilaiden vastaanotot on eristetty muista potilaista.      

-Mitä pidempään sairastaa ja on työkyvytön, sitä haastavampaa paluu toimintakykyiseksi on. Mahdollisimman nopea avun saaminen ja toimintakyvyn palauttaminen on siis tärkeää. Esimerkiksi muutaman kuukauden lyhytpsykoterapialla tai lääkehoidolla saadaan hyviä tuloksia lievemmissä ongelmissa ja sillä pystytään ehkäisemään vakavampien ongelmien syntymistä ja sairastumista uudelleen, Antti-Jussi Ämmälä sanoo.

Näin Suomi voi: Mielenterveysongelmat ovat kovassa kasvussa

  • Mielenterveyden häiriöt ovat olleet Suomessa kasvussa jo ennen koronapandemiaakin. Terveystalon Näin Suomi voi -aineistosta ilmenee, että vuonna 2019 ahdistushäiriöitä diagnosoitiin 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
  • Mielenterveyshäiriöistä syntyy pitkiä, keskimäärin 17 päivän sairauslomia, ja mielenterveyshäiriöt ovat nykyään suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeiden syy. Ne myös lisäävät vakavien sairauksien sekä työkyvyttömyyden riskiä.
  • Mielenterveysongelmien hoitamatta jäämisen ongelma koskee erityisesti parhaassa työiässä olevia suomalaisia. Hoitovaje on suurin alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä, jonka vastaanottokäynnit vähenivät 19 prosenttia maaliskuussa. 30–39-vuotiaiden vastaanottokäynnit vähenivät 15 prosenttia.
  • Nämä ryhmät ovat erityisen kriittisiä, sillä jos nuorena masentuu vakavasti, riski sairauden uusimiselle kasvaa. Samalla kasvaa myös riski työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen.
  • Vaikuttavaa hoitoa on tarjolla ja oikea-aikaisella hoidolla saadaan erityisesti pitkiä sairauspoissaoloja vähenemään. 

Apteekkituotteet luotettavasta suomalaisesta verkkokaupasta – tilaa nyt.