Kouluruokailun vallankumousta odotellessa

0

Entä jos koulun pihalla kasvaisi omenapuu ja ruokien raaka-aineet valittaisiin pelkän hinnan sijaan ravintoainetiheyden perusteella?

Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula haluaa eroon jäykkyydestä ja koululaisten lautasille satokauden kasviksia sekä hedelmiä ja marjoja.

Helsingissä peruskoululaiset syövät jo lounaansa kuuden viikon kiertävien ruokalistojen mukaan.

-Ruokalistoja suunniteltaessa otetaan huomioon valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokasuositukset kullekin ikäluokalle. Kasviksia ja juureksia on ympäri vuoden tarjolla salaattipöydässä kukin kasvis omana sektorinaan, Helsingin peruskoulujen ja päiväkotien ruoista vastaavan Palmian palveluesimies Sirkka-Liisa Antman kertoo.

-Lähtökohtaisesti kuuden viikon kiertävällä listalla monipuolisuus on otettu huomioon ja toteutuukin, mutta vielä enemmän sesonkien eri kasviksia, hedelmiä, marjoja ja juureksia saataisiin mukaan, jos suunniteltaisiin koko vuoden lista kerrallaan, Satokausikalenteri-palvelun perustaja Samuli Karjula ehdottaa.

Pihalle omenapuu?

Helsinkiläisissä päiväkodeissa suunta on voimakkaasti kohti luomu- ja lähiruokaa. Erilaisia ruoan teemaviikkoja pidetään kaikissa päiväkodeissa ja välipalapöydästä löytyy omenoita ja muita sesongin hedelmiä.

-Päiväkodeissa on ollut kokeiluja, että lapsilla on oma viljelypenkki. Jokainen tietää, että siitä ei riitä satoa ruoaksi asti, mutta miksei koulunkin pihalle voisi istuttaa esimerkiksi omenapuun. Näin lapset näkevät, mistä ruoka tulee, Karjula ideoi.

Peruskouluissa sesonki- ja lähiruokakokeiluja jarruttavat realiteetit.

-Käyttömäärät ovat meillä erittäin suuria, kun noin 50 000 oppilasta syö päivittäin ruokiamme. Kaikki tuotteemme kilpailutetaan hankintalain mukaisesti. Keittiöt noudattavat sovittua ruokalistaa ja reseptiikkaa: kalakeitto tehdään samoista raaka-aineista ja se sisältää saman määrä suolaa kaikissa Helsingin kouluissa, sanoo Palmian Antman.

Raaka-aineiden turvallisuus on ammattikeittiössä tärkeä kriteeri.

-Kaikki käyttämämme juurekset ovat valmiiksi pestyjä emmekä käytä lainkaan multakasviksia. Ulkomaalaiset marjapakasteet kuumennetaan, Antman luettelee.

Hyvästi jäykkyys – lisää valinnanvapautta

Kun tällä hetkellä koulujen ruokalistoilta löytyy vuositasolla parikymmentä eri kasvista, uskoo Satokausikalenterin Samuli Karjula määrän voivan pienin muutoksin olla jopa kymmenkertainen.

Karjula ehdottaakin, että raaka-ainelistalle tuotaisiin useampia hinnan suhteen verrattavissa olevia kasviksia, hedelmiä tai marjoja.

-Luumurahkasta voitaisiin joustaa, jos maanantaina saadaan tieto, että tukussa on vaikkapa edullisemmin pitkittyneen satokauden ansiosta mansikkaa. Miksi ei luotettaisi siihen, että keittiöissä työskentelevillä on ammattitaitoa ja tietämystä soveltaa? hän kysyy

Ravintoainetiheys vai rahallinen arvo?

Koululounas vastaa kolmannesta lapsen päivän energiantarpeesta. Ravitsemukselliset seikat ovat kouluruokalistojen suunnittelussakin tärkeitä, vaikka koululaiset viime kädessä valitsevat linjastolta lautaselleen makunsa mukaiset herkut.

-Viime aikoina on ollut paljon keskustelua hedelmien ja kasvisten ravintoarvoista. Esimerkiksi lehtikaali on kilohinnaltaan vain vähän jäävuorisalaattia kalliimpi mutta ravintoaineiltaan huomattavasti rikkaampi. Raaka-aineiden valinnassa kannattaisi hinnan sijaan laskea c-vitamiinin määrä per euro per kilo ja tehdä valinta ravintoainetiheyden perusteella, Samuli Karjula väläyttää.

Karjula korostaa, että hinta ja ravintoainetiheys eivät välttämättä ole toisiaan pois sulkevia. Ikävin tilanne seuraa, jos tuijotetaan vain hintaa.

-Jos hinta edellä mennään ja massa ratkaisee, halvinta on syöttää koululaisille styroksia, naurahtaa Karjula.

Jaa

Kommentoi