Monelle lapsettomalle luovutetut munasolut ovat ainoa vaihtoehto saada lapsi. Jo yhden munasolujen luovuttajan avulla voi auttaa lapsettomuudesta kärsivää saamaan lapsen, mutta luovuttajista on jatkuva pula. Felicitas Mehiläisen lapsettomuuslääkäri Merja Tuomi-Nikula oikaisee kahdeksan yleistä luovutukseen liittyvää myyttiä.
1. Kuka vaan voi luovuttaa.
Tarua. Munasolujen luovuttajaksi sopii 22–35-vuotias perusterve nainen, jolla ei ole esteenä munasolujen luovutukseen vaikuttavia vakavia periytyviä sairauksia. Munasolujen luovuttamisen esteenä ovat myös sellaiset taudit tai tautitekijät, jotka voivat aiheuttaa vakavan sairauden hedelmöityshoitoa saavalle naiselle tai hoidon tuloksena syntyvälle lapselle.
2. Minulla on jo omia lapsia, en siis sovi luovuttajaksi.
Tarua. Omat lapset tai raskaudet eivät ole este munasolujen luovutukselle.
3. Luovuttamiseen sisältyy riskejä, oma hedelmällisyyteni kärsii ja vaihdevuodet alkavat aiemmin.
Totta ja tarua. Riskit luovuttamishoidossa ovat minimaaliset ja yleensä hoidettavissa. Munasolujen luovuttaminen ei vaikuta luovuttajan omaan hedelmällisyyteen, eikä siis aikaista vaihdevuosia.
4. Munasolujen luovutus riskeeraa mahdollisuuteni saada omia lapsia myöhemmin.
Tarua. Luovuttaminen ei vaikeuta luovuttajan mahdollisuuksia saada omia lapsia.
5. Luovuttaminen on hankalaa ja sattuu.
Yksilöllistä. Prosessin kivuttomuudesta ja helppoudesta kertoo se, että valtaosa munasolujen lahjoittajista lahjoittaa munasoluja toistamiseen, moni jopa maksimimäärän, kolme kertaa. Kivunlievityksestä huolehditaan erityisen hyvin esilääkkeen ja ennen toimenpidettä annettavan suonensisäisen kipulääkkeen avulla. Keräys kestää noin 10 minuuttia ja toimenpiteen jälkeen klinikalle jäädään muutamaksi tunniksi voinnin seurantaan.
Vielä muutaman päivän jopa 50 prosentin ALE Iittalassa – tästä kauppaan!
6. Minulla on velvoitteita, jos luovuttamani munasolu johtaa onnistuneeseen lopputulokseen.
Tarua. Luovuttajalla ei ole oikeudellisia velvoitteita eikä oikeuksia syntyvää lasta kohtaan. On tärkeää, että luovuttaja ymmärtää, ettei hänestä tule lapselle vanhempaa eikä kasvattajaa.
7. Luovuttamisesta syntyy minulle kustannuksia.
Päinvastoin. Munasolujen luovuttamisesta saatava korvaus on hedelmöityshoitolain määrittelemä 250 €:n korvaus, matkakulut sekä työttömyysturvalain määrittelemä peruspäivärahan suuruinen korvaus jokaiselta käyntikerralta. Kaikki munasolujen luovutusta edeltävään selvittelyyn sekä luovutukseen liittyvät tutkimukset ja toimenpiteet ovat luovuttajalle maksuttomia.
8. Luovuttaminen on hankala byrokraattinen prosessi, jonka aloittaminen vaatii paljon.
Tarua. Prosessiin sisältyy huolellinen lääketieteellinen ja psykologinen taustatyö, joka valmistaa lahjoittajaa itse hoitoon ja tulevaan tilanteeseen. Samalla tulee katettua perusteellinen gynekologinen tutkimus ja oman hedelmällisyyden tila. Huolimatta hoitoa valmistelevien käyntien määrästä (2–4), valtaosa luovuttajista kokee prosessin miellyttävänä ja antoisana kokemuksena. Hyvän tekeminen palkitsee myös lahjan antajaa.
Vielä muutaman päivän jopa 50 prosentin ALE Iittalassa – tästä kauppaan!
Suomessa tehdään vuosittain noin 14 000 hedelmöityshoitoa, joista viidesosassa käytetään luovutettuja munasoluja, siittiöitä tai alkioita. THL:n mukaan vuonna 2021 Suomessa kirjattiin 401 munasolun luovuttajaa. Edeltävät luvut ovat 290 (2020) ja 239 (2019). Noin 150–200 lasta syntyy vuosittain lahjamunasolujen avulla.