Mielenkiintoinen tutkimus julki askelmääristä ja keski-iän painonlisäyksestä

0

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa selvitettiin, miten askelmäärän muutokset ovat yhteydessä kehon painoindeksiin.

Neljän vuoden seurantajakson aikana etenkin naiset lisäsivät askelmääriään merkittävästi. Noin neljännes tutkittavista lisäsi askeleitaan yli 2000 askeleella, kun taas 19 prosenttia vähensi askeleitaan seurannan aikana.

Osallistujat ryhmiteltiin askelten kokonaismäärän mukaan lisääjiin, vähentäjiin ja ylläpitäjiin. Ryhmien painoindeksin muutoksia verrattiin askelten muutoksiin ja askelmäärien vertailu suhteutettiin mittarin pitoaikaan.

Tutkimusjakson aikana sekä naisten että miesten painoindeksi kasvoi. Aerobiset askeleet säilyivät samalla tasolla lähes puolella tutkimusjoukosta ja neljänneksellä ne lisääntyivät yli 1000 askeleella tutkimusvuosien välillä.

Tutkittavat, joiden kokonaisaskelmäärä kasvoi yli 2000 askelta seurantajakson aikana säilyttivät painoindeksin samalla tasolla tutkimusvuosien välillä. Sen sijaan painoindeksi nousi selvästi niillä henkilöillä, joiden askelmäärä pysyi samalla tasolla tai väheni.

-Fyysisen aktiivisuuden trendi näyttää hyvältä. Kansainvälisissä tutkimuksissa fyysinen aktiivisuus yleisesti vähenee iän myötä, tässä se kasvoi, toteaa professori Mirja Hirvensalo. Vaikka askelmäärät näyttävät hyvältä, huomattavaa kuitenkin on se, että passiivisten, alle 5000 askelta päivässä ottavien, määrä ei muuttunut merkittävästi jakson aikana.

Tutkijat muistuttavat arkiliikunnan merkityksestä.

-Askeleet kertyvät päivän mittaan moneen otteeseen, mikäli siihen antaa mahdollisuuden. Askelten lisäämiseksi ei välttämättä tarvitse joka päivä lähteä erikseen kävelylenkille. Sen sijaan arjen valintoihin tulisi kiinnittää huomiota. Onko jokainen siirtymä pakko tehdä autolla, vai voisiko jonkin korvata kävellen tai voisiko hissin vaihtaa portaisiin, tutkijatohtori Kasper Salin muistuttaa.

Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimus on seurannut vuodesta 1980 lähtien yli kolmeatuhatta suomalaista säännöllisesti. Tutkimuksen yhtenä osana on ollut fyysinen aktiivisuus ja kahden viimeisen mittauskerran aikana fyysistä aktiivisuutta mitattiin askelmittareiden avulla. Neljän vuoden seurantajakson aikana askelmittaridata ja tarvittavat taustamuuttujat saatiin yhteensä 1033 osallistujalta. Seurantajakson aikana tutkittavat olivat 34-49 –vuotiaita. Aikuisille suositeltava askelmäärä päivittäin on 10 000 askelta.

Tutkimus tehtiin osana professori Olli Raitakarin johtamaa Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimusta. Tutkimusta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö ja Suomen Kulttuurirahasto.

Jaa

Kommentoi