Vaikka moni tuntee työskentelevänsä tehokkaasti hoitaessaan montaa asiaa samaan aikaan, aivojen kannalta multitaskaus on kaikkea muuta kuin ihanteellinen tapa toimia.
Ilmiö on monelle tuttu: palaverissa istuessa voi samalla käydä läpi sähköpostit, vastatakin muutamaan sekä osallistua pariin taustalla tapahtuvaan pikaviestittelyyn, joista jokaisessa puidaan omaa asiaansa.
Multitasking, eli useiden tehtävien suorittaminen samaan aikaan on monelle nykypäivän työläiselle arkea – mutta kannattaako se?
– Multitaskingilla tarkoitetaan yleisesti sitä, että tehdään samanaikaisesti useita kognitiivisia eli keskittymistä, muistia ja ajattelua vaativia tehtäviä. Se ei ole kovin tehokas tapa tehdä työtä, linjaa psykiatrian erikoislääkäri Antti-Jussi Ämmälä Terveystalosta.
– Ihmisen ajattelussa on useita pullonkauloja, joiden läpi mahtuu vain yksi asia kerrallaan. Vaikka tuntuisi siltä, että on monta rautaa tulessa ja tekisi kaikkea yhtä aikaa, todellisuudessa ihminen voi keskittyä kerrallaan vain yhteen asiaan.
Jatkuva poukkoilu ei kannata, sillä jokainen hyppäys asiasta toiseen vaatii aivoja palauttamaan asian uudelleen työmuistiin, mikä sekoittaa pakkaa ja rasittaa mieltä entisestään. Jos aivot saavat keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, kaistaa on käytettävissä enemmän eikä jatkuva uuden asian äärelle orientoituminen anasta energiaa.
Aina multitaskaus ei ole edes oma valinta. Vaikka yrittäisi keskittyä yhteen asiaan, jatkuvat kalenteri- ja viesti-ilmoitukset saavat helposti uppoutuneimmankin tietotyöläisen hairahtumaan.
– Kun tietoisuuteen hiipii jatkuvasti jotain uutta, on vaikeaa pitää ajatukset tiiviisti käynnissä olevassa palaverissa. Ärsykkeitä voi tulla niin tiuhaan, että harhauduttuaan sivuraiteille voi olla vaikeaa muistaa, mitä olikaan alun perin tekemässä.
Vaikka monia taitoja on mahdollista opetella ja hioa huippuunsa, multitaskaus ei Ämmälän mukaan ole yksi näistä.
– Treenata voi aina, mutta tässä biologia asettaa tiettyjä rajoitteita. Multitaskaus on parhaimmillaankin varsin kuormittava tapa tehdä töitä. Kumisaappaat jalassakin voi juosta maratonia, mutta optimaalista siitä ei treenaamallakaan saa, Ämmälä havainnollistaa.
Kaikki multitaskaus ei ole pahasta!
Muisti on joukko erilaisia ilmiöitä. On olemassa esimerkiksi lyhytkestoista ja pitkäkestoista sekä sisällön mukaan jaoteltavaa muistia, episodista muistia ja tietomuistia.
Vaikka vaativia työtehtäviä mahtuu aivoihin vain yksi kerrallaan, toisentyyppistä multitaskausta voi huoletta harrastaa muistia kuormittamattakin. Esimerkiksi neulominen palaverissa tai pyykkien viikkaaminen etäpalaverin aikana eivät samalla tavalla kuormita työmuistia.
– Multitaskauksesta tulee ongelma vasta, kun yritetään tehdä samanaikaisesti asioita, jotka kuormittavat samoja muistialueita, Ämmälä selittää.
Esimerkiksi neulominen kuormittaa proseduraalista muistia, jolloin palaveriin keskittyminen ja villasukkien neulominen eivät kilpaile samasta aivojen osa-alueesta. Jos neulomisen taito on jo opittu, se ei kuormita työmuistia samaan tapaan kuin kognitiivista muistia vaativat tehtävät. Yhtä lailla pyykkien viikkaaminen tai tutun ruoan kokkaaminen eivät kärsi siitä, että korvissa soi samalla vaikkapa äänikirja.
Ammattilaisen vinkit
- Laita työpäivän ajaksi kaikista ylimääräisistä viestimistä notifikaatiot pois päältä – näin jatkuvat keskeytykset ja ärsykkeet karsiutuvat minimiin.
- Aikatauluta huolellisesti. Kalenteroi esimerkiksi sähköpostin läpikäymiselle selkeät ajat, jolloin sitä ei tarvitse tehdä jatkuvasti muiden töiden kustannuksella.
- Sopikaa työporukan kesken yhteiset kommunikointisäännöt: missä ja milloin saamme toisemme kiinni.
- Pidä riittävästi taukoja. Aivot väsyvät, ja tehokkaita tunteja on jokaisella käytössä yksilöllinen määrä päivää kohden. Määrä vaihtelee elämäntilanteesta riippuen, joten vertailu kollegaan ei kannata.
- Älä ole ehdoton – multitaskaus on kuormittava työskentelytapa, mutta sitäkin voi soveltaa oman jaksamisen rajoissa. Tärkeintä on löytää itselle toimiva tapa tehdä töitä!