Psykologi Tania Virintie on huolissaan lapsista, joilla jatkuva ruudun käyttö vie aikaa pois kasvamisen ja hyvinvoinnin tärkeistä rakennusaineista. Ongelmat näkyvät myös psykologin vastaanotolla.
Entistä pienemmät lapset viettävät aikaa digilaitteiden äärellä jo suuria osia päivästä.
– Lapsen kehityksen kannalta olennaiset asiat, kuten kanssakäyminen muiden kanssa, leikki, liikunta ja uni voivat jäädä riittämättömiksi liiallisen ruutuajan vuoksi, kertoo psykologi Tania Virintie Terveystalosta.
Ne itsesäätelyn taidot
Yksi lapsuuden tärkeimmistä kehitystehtävistä on oppia aikuisen tuella itsesäätelytaitoja. Itsesäätelytaidot auttavat meitä tulemaan toimeen tunteidemme kanssa, keskittymään pitkäjänteisesti ja sietämään epämukavuutta.
– Lapsella tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kykyä olla satuttamatta kaveria kiukun hetkellä tai kykyä pinnistellä koulutehtävän parissa. Digilaitteiden kautta tuleva runsas ärsyketulva tuottaa nopeita ja houkuttelevia elämyksiä, jolloin keskittyminen ja ponnistelu arkisten asioiden parissa voi tuntua yhä vaikeammalta, Virintie kertoo.
Myös tunteiden käsittelyn oppiminen voi olla hankalaa, jos valtaosa ajasta kuluu ruudulla.
– Kun älylaitteeseen turvaudutaan aina tylsyyden tai ikävyyden hetkinä, on vaikea oppia käsittelemään tunteita hyvinvointia tukevalla tavalla. Kun laitteista irtautuu, joutuu kohtaamaan oman sisäisen maailmansa, joka voi sisältää vaikeitakin tunteita ja ajatuksia. Kohtaamalla ne menevät kuitenkin ohi nopeammin.
Yhteinen rauhoittumishetki
Moni vanhempi painii itse jatkuvan kiireen ja kuormituksen kanssa, jolloin myös lapsen tunnetilojen säätely voi ymmärrettävästi tuntua raskaalta.
– Vaikka tabletti voi tuntua tehokkaalta keinolta saada pieni lapsi hiljentymään hetkeksi, tulisi sen käyttöä välttää ensisijaisena rauhoittumisen keinona. Silloin tunteiden säätelytaitojen on vaikeampi päästä kehittymään. Sen sijaan yhteinen rauhoittumishetki, vaikka satua lukiessa, voi tehdä hyvää kummallekin kierrosten laskemiseksi, Tania Virintie ehdottaa.
”Usein on lapsellekin helpotus, kun tarve laitteisiin vähenee”
Vaikeus irtautua ruudusta voi oireilla lapsilla monella tavalla.
– Ongelmat voivat näkyä kotona lapsen ärtyneisyytenä, levottomuutena, itsehillinnän ongelmina ja vaikeutena siirtyä ruudulta arjen toimiin kuten ruokailuun tai iltapesulle. Uni voi jäädä liian vähäiseksi ja keskittyminen kouluun kärsiä. Lapsen voi olla vaikea saada mielihyvää muista asioista ja digisisällöt täyttävät ajatukset. Jos päivään ei mahdu ärsykevapaita hetkiä, voi ahdistus nousta pintaan silloin, kun ei ole mitään tekemistä: esimerkiksi nukkumaan mennessä.
Tania Virintie kertoo, että tällaisessa tilanteessa lähdetään yhdessä psykologin kanssa miettimään lapsen hyvinvointia tukevia toimintamalleja arkeen. Usein ruutu on voinut olla lapselle pakokeino huolista, joihin hän todellisuudessa tarvitsee aikuisen tukea ja kuuntelevaa korvaa.
– Usein on lapsellekin helpotus, kun tarve laitteisiin vähenee. Mieli pääsee rauhoittumaan ja muu elämä saa enemmän tilaa. Lapsilla kyky itsehillintään on vielä keskeneräinen, sillä aivot ovat vasta kehittymässä. Siksi he tarvitsevat aikuisen tukea ja rajoja siihen, että puhelimen käyttö pysyy kohtuudessa.
Vanhemmat toimivat mallina myös puhelimen käytössä
Vanhempi mallintaa lapselle omilla tavoillaan sitä, miten ja kuinka paljon puhelinta sopii käyttää. Puhelin tarjoaa nopeaa mielihyvää, jota aikuisenkin on usein vaikea vastustaa. Digilaitteiden käyttöön liittyvistä säännöistä voikin olla hyötyä koko perheelle.
– Lapselle erityisen arvokkaita ovat päivittäiset hetket, jolloin aikuinen on hänelle läsnä ilman, että huomio jakautuu samalla älypuhelimeen tai vaikka töihin. Myös me aikuiset kaipaamme toiselta jakamatonta huomiota. Näissä hetkissä syntyy kokemus siitä, että on toiselle tärkeä, Tania Virintie päättää.