Kosteusvaurion terveysvaikutuksista julkaistaan jatkuvasti paljon tutkimuksia, mutta läpimurtoa eri terveyshaittojen mekanismien tunnistamisessa ei ole tapahtunut. Yksin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL on julkaissut tällä vuosikymmenellä aiheesta kymmeniä tieteellisiä artikkeleita.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan rakennusten kosteus- ja homevauriot ovat yhteydessä uuden astman kehittymiseen ja astman oireiden pahenemiseen sekä hengitystieoireisiin ja -infektioihin. Kosteuden vaurioittamien rakennusten asukkailla on keskimäärin puolitoistakertainen riski sairastua astmaan.
Julkisessa keskustelussa rakennusten kosteusvauriot yhdistetään usein moniin muihinkin vakaviin sairauksiin, kuten syöpäsairauksiin tai reumaan, mutta tutkimusnäyttöä yhteydestä näihin sairauksiin ei kuitenkaan ole.
Mutta mitkä tekijät ja mitkä mekanismit aiheuttavat haittoja asukkaiden terveydelle kosteuden vaurioittamissa rakennuksissa, sitä ei tiedetä. Myöskään terveysperusteisia raja-arvoja esimerkiksi sisäilman mikrobipitoisuuksille ei tästä syystä ole voitu asettaa.
Tarkasta tiedosta huolimatta Suomessa on puututtu rakennusten kosteus- ja homevaurioihin poikkeuksellisen tarmokkaasti jo 1990-luvulta lähtien. Viime vuosina keskustelu sisäilmaongelmista on laajentunut ympäristöherkkyyksiin, joita on tutkittu vielä huomattavasti vähemmän, ja joiden yhteydestä sisäilmaan ei ole käytännössä tehty yhtään tutkimusta.