Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan vuosisatamme suurin ja globaali kansanterveysongelma on liikkumattomuus. WHO:n mukaan tilanteen on muututtava.
Vaikka liikunnalla on todettu olevan välittömiä myönteisiä vaikutuksia myös aivoihin onnentunnetta ja energiaa lisäävien endorfiinien ja dopamiinin kautta, moni valitsee vähän liikuntaa sisältävän elämäntavan. Mikä sitten on paras liikuntamuoto – vaikkapa älykkyyden kannalta?
-Kaikki liikunta on hyväksi. Päivittäinen kävelylenkki voi pienentää dementiariskiä jopa 50 prosenttia, ja jo pelkästään neljän minuutin liikunta parantaa tarkkaavaisuutta koko seuraavan tunnin ajaksi. Optimaaliseen vaikutukseen vaaditaan kuitenkin sydämen sykettä kohottavaa liikuntaa, ja siihen sopii parhaiten korkeatehoinen harjoittelu, sanoo aivotutkija Ole Petter Hjelle.
Vaikuttaa eniten aivoihin
Jokainen meistä tietää, että liikunta on tärkeää sairauksien ennaltaehkäisyssä.
Kaikki eivät kuitenkaan tiedä, että aivot on elin, johon liikunta vaikuttaa myönteisesti kaikista eniten. Fyysisellä aktiivisuudella on positiivinen vaikutus kaikkeen aivotoimintaan, ja tutkimukset osoittavat selvän yhteyden liikunnan ja suorituskyvyn välillä. Liikunta lisää tarkkaavaisuutta, parantaa muistia ja lisää luovuutta.
-Kaikenlainen liikunta on tärkeää, ei pelkästään hermosolujen ja aivotoiminnan ylläpitämiseksi, vaan myös uusien hermosolujen muodostumiselle. Liikunta vaikuttaa positiivisesti stressinhallintaan, oppimiseen, muistiin, luovuuteen, keskittymiskykyyn ja älykkyyteen. Lisäksi aktiivinen elämäntapa suojaa masennukselta, ahdistukselta sekä vähentää huomattavasti riskiä sairastua dementiaan, aivotutkija Ole Petter Hjelle kertoo. Hjelle on aloittanut yhteistyön Elixia-liikuntaketjun kanssa.