Tuoreessa tutkimuksessa valtaosa suomalaisista nimeää kalan yhdeksi tärkeimmistä proteiininlähteistään ja söisi sitä mielellään enemmänkin. Säännöllinen kalansyönti on yhdistetty useissa tutkimuksissa muun muassa kognitiivisten kykyjen paranemiseen.
Kala on tärkeä osa suomalaisten ruokavaliota, sillä 81 % nimesi sen ruokavalionsa viiden tärkeimmän proteiininlähteen joukkoon. Jäljessä tulivat kana ja kalkkuna 79 % osuudella sekä punainen liha ja riista 78 % osuudella. Kananmunat ja maitotuotteet viiden tärkeimmän proteiininlähteen joukkoon nimesi noin 70 % vastaajista.
Tiedot selviävät Innolink Research Oy:n toteuttamasta tutkimuksesta, jonka tilasi aiemmin V. Hukkanen nimellä toiminut Kalaneuvos Oy. Kyselytutkimukseen vastasi 1 200 suomalaista.
Kala on tutkitusti terveellistä
Kalan terveysvaikutuksia on tutkittu paljon.
– Useissa pitkittäistutkimuksissa on todettu, että säännöllinen kalan syönti on yhteydessä parempaan kognitioon ja pienempään riskiin sairastua muistisairauteen, kertoo ravitsemustieteilijä Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry:stä.
Jyväkorven mukaan kalassa on runsaasti ihmiselle välttämättömiä omega-3-rasvahappoja.
– Omega-3-rasvahapot voivat suojata aivoja ikääntymiseen liittyviltä vaurioilta esimerkiksi säätelemällä geenejä, vähentämällä hermokudoksen tulehdusta, lisäämällä hermosolujen solukalvojen liukoisuutta ja edesauttamalla hermosolujen signaalinvälitystä. Kalaa suositellaankin syötävän ainakin kaksi kertaa viikossa lajeja vaihdellen.
Enemmän kalaa lautaselle
Vaikka vastaajista suurin osa nimesi kalan viiden tärkeimmän proteiininlähteensä joukkoon, 81 % kertoi, että haluaisi syödä kalaa enemmänkin. Suurimmaksi esteeksi kalan syönnille koettiin korkea hinta. Myös kalatuotteiden saatavuus koettiin hankalaksi. Säännöllisesti kalatuotteita kertoi käyttävänsä 57 % tutkimukseen vastanneista ja satunnaisesti 43 %.
Tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista etsi inspiraatiota ruuanlaittoon internetistä. 77 % vastaajista hyödynsi eniten blogeista ja sosiaalisesta mediasta sekä ruokasivustoilta löytämiään reseptejä. Toiseksi käytetyin tietolähde olivat ruokakaupat ja kauppojen lehdet, joita hyödynsi 36 % vastaajista.