Sydän rakastaa liikuntaa, mutta kavahtaa tupakkaa, suolaa ja kovia rasvoja. Valtimotaudit ovat Suomessa edelleen yleinen vitsaus: esimerkiksi sepelvaltimotautiin sairastuu vuosittain tuhansia suomalaisia.
Vaikka sepelvaltimotaudin esiintyvyys on viime vuosikymmenten aikana pienentynyt, se on edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy. Sepelvaltimotaudissa sepelvaltimot, eli sydänlihaksen omasta hapensaannista vastaavat valtimot, ahtautuvat.
– Sepelvaltimotauti alkaa oireilla, kun tarpeeksi tiukka sepelvaltimoahtauma estää rasituksessa sydänlihaksen riittävän hapensaannin. Tyypillinen oire on puristava rintakipu, joka voi säteillä esimerkiksi kaulalle tai yläraajoihin, kertoo kardiologian erikoislääkäri Kristian Paavonen Terveystalosta.
Sepelvaltimotaudin ensimmäinen oire saattaa olla myös sydäninfarkti, jolloin sepelvaltimon seinämän sisäkerros repeää ja siihen kehittyvä verihyytymä tukkii sepelvaltimon.
Rasitus-EKG eli kliininen rasituskoe on jo vuosikymmenten ajan ollut ensisijainen tutkimusmenetelmä ahtauttavaa sepelvaltimotautia epäiltäessä. Tulevaisuudessa sepelvaltimotaudin toteamisessa tai poissulkemisessa tullaan yhä enemmän käyttämään myös kuvantamistutkimuksia, kuten sepelvaltimoiden tietokonetomografiaa. Joskus myös sydämen kaikukuvaus katsotaan tarpeelliseksi.
Naisten ja miesten sepelvaltimotaudissa on eroja, joista suurimpia ovat sairastumisikä ja oireet. Tyypillisesti miehet sairastuvat noin kymmenen vuotta nuorempina – iäkkäät, yli 75-vuotiaat naiset ovat puolestaan nopeimmin kasvava sepelvaltimotaudin potilasryhmä. Miesten sepelvaltimotauti oireilee useammin tyypillisenä puristavana rintakipuna, kun taas naisilla voi esiintyä epämääräisempiä oireita, kuten hengenahdistusta ja yleistä jaksamattomuutta fyysisessä rasituksessa.
– Vaikka suvussa esiintyisi valtimotauteja, kuten sepelvaltimotautia, aivoverenkiertohäiriöitä ja alaraajojen valtimosairauksia, jokainen voi vaikuttaa omaan sairastumisriskiinsä elintapavalinnoillaan, Paavonen muistuttaa.
- Ylös, ulos ja liikkumaan!
Säännöllinen liikunta ehkäisee monia sairauksia, myös valtimotauteja. Aerobinen liikunta, esimerkiksi reipas kävely tai vaikkapa hiihto laskee verenpainetta, muuttaa kolesteroliarvoja parempaan suuntaan ja auttaa painonhallinnassa. Normaalipainossa pysyminen vähentää aikuistyypin diabeteksen esiintymistä merkittävästi. Liikuntaa suositellaan harrastettavan vähintään 30 minuuttia kerrallaan 4–5 kertaa viikossa. Lisähyötynä liikunta parantaa yleistä hyvinvointia ja vähentää stressiä – liikkuva ihminen yksinkertaisesti voi paremmin.
- Älä tupakoi
Säännöllinen tupakointi nostaa sydäninfarktin vaaran moninkertaiseksi. On hyvin harvinaista, että tupakoimaton alle 50-vuotias mies sairastuu sydäninfarktiin. Tupakoinnin lopettaminen onkin tärkein yksittäinen elämäntapamuutos, jonka voi tehdä sepelvaltimotaudin tai muun valtimotaudin vaaran vähentämiseksi. Tumppaaminen kannattaa aina: vaikka olisi sauhutellut pitkäänkin, tupakoinnin lopettamisen myötä sepelvaltimotaudin vaara laskee jo muutamassa vuodessa tupakoimattoman ihmisen tasolle.
- Panosta ruokavalioon
Kovien rasvojen välttäminen vähentää valtimotaudin vaaraa. Suositus on, että kokonaiskolesterolin tulisi olla alle 5 mmol/l ja haitallisen kolesterolin eli LDL-kolesterolin alle 2,5 mmol/l. Usein ruokavaliomuutokset riittävät alentamaan kolesteroliarvoja tarpeeksi, eikä lääkitystä läheskään aina tarvita. Lääkitys voidaan kuitenkin tarvittaessa määrätä, jos potilaan vaara sairastua valtimotautiin arvioidaan poikkeuksellisen suureksi muiden riskitekijöiden kasautumisen vuoksi.
Toinen vaaratekijä on suolan liikakäyttö. Länsimainen ruokavalio sisältää moninkertaisen määrän suolaa kehon tarpeeseen nähden. Liika suolan käyttö nostaa verenpainetta vuosikymmenten kuluessa toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Suolan lisääminen ruokaan kannattaa lopettaa ja sen sijaan lisätä lautaselle paljon kasviksia, joiden runsaan käytön on näytetty alentavan verenpainetta.