Allergiaoireiden hoidosta ei kannata tinkiä korona-aikanakaan. Hankaliinkin oireisiin on olemassa apua, ja uusimmilla allergiatutkimuksilla oireiden aiheuttaja voidaan tunnistaa aiempaa tarkemmin.

Moni hakee allergiaoireisiinsa apua vasta siinä vaiheessa, kun oireet ovat jo yltyneet sietämättömiksi. Allergialääkitys kannattaa kuitenkin aloittaa jo ennen oireiden ilmaantumista, varsinkin jos siitepölyn aiheuttamat allergiaoireet ovat aikaisempina vuosina olleet selvät. Tehokkaimmat tulokset saadaan, kun hoidon kanssa ollaan ajoissa liikkeellä.  

Siitepölyallergian oireita hengitysteissä ovat aivastelu, kirkaseritteinen nuha, nenän tukkoisuus ja kutina sekä yskänärsytys. Monella allergikolla myös silmät kutisevat ja punoittavat.

− Jotta allergiaoireet eivät voimistu, kannattaa oireiden kanssa lähteä lääkäriin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jos siitepölytestit ovat negatiiviset, voidaan lääkärin vastaanotolla todentaa mahdolliset muut syyt oireiden taustalla. Astmaattisten oireiden ilmaantuessa on syytä tehdä astmatutkimukset, sanoo allergologi Péter Csonka Terveystalosta.

Korona-aikana moni pyrkii vähentämään liikkumista ja ylimääräisiä kontakteja. Csonka kannustaa kuitenkin hoitamaan allergia-oireet viipymättä myös poikkeusaikana.

– Keväisin moni potee jatkuvaa nuhaa. Jos syy löytyykin allergiasta, ei sen takia kannata juosta jatkuvasti koronatesteissä, vaan hoitaa juurisyy kuntoon. Korona-aikanakin kaikkia sairauksia on syytä ja suositeltavaa yhä hoitaa.

Allergiaoireita hoidetaan tyypillisesti antihistamiinivalmisteilla, silmätipoilla ja kortisonia sisältävillä nenäsuihkeilla. Sekä oireenmukaisesta hoidosta että siedätyshoidosta hyötyvät niin aikuiset kuin lapsetkin. 

− Oireista ei kannata kärsiä turhaan, sillä niihin on saatavilla tehokasta apua. Allergialääkitys on tänä päivänä monimuotoista ja kehittynyttä, ja lääkitys parantaa huomattavasti allergisen ihmisen elämänlaatua, Csonka sanoo.  

Tutkimusmenetelmät kehittyneet

Myös allergiatutkimusmenetelmät ovat viime vuosina kehittyneet – nykyään oireiden todellinen aiheuttaja saadaan aiempaa tarkemmin selville. Koska jokainen mahdollinen allergeenilähde sisältää lukuisia ominaisuuksiltaan erilaisia proteiineja, esimerkiksi maapähkinä ei ole vain yksi allergeeni, vaan se sisältää lukuisia valkuaisaineita. Ihminen voi olla herkistynyt näistä mille tahansa. 

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että moni itseään pähkinäallergisena pitävä voi todellisuudessa olla vain herkistynyt koivun siitepölylle. Samoin heinäallerginen voi pelkän perusallergiatestin perusteella näyttää olevan allerginen myös vehnälle, vaikka kyse saattaakin olla pelkästä heinäallergiasta, Csonka selittää. 

Allergeenilähteen sisältämiä yksittäisiä allergeeneja sanotaan allergeenikomponenteiksi. Perinteiset allergiatestit mittaavat herkistymistä koko allergeenilähteelle, eivätkä täten pysty erottamaan, onko ihmisellä pähkinäallergia vai koivuallergia.

– Uusimmilla allergeenikomponenttitutkimuksilla potilaalle saadaan tarkennettua niin sanottu allerginen herkistymisprofiili. Sen avulla voidaan tarkemmin arvioida, onko kyseessä vain viaton ristireaktio siitepölyjen kanssa vai todellinen ja mahdollisesti henkeä uhkaava ruoka-aineallergia, Csonka sanoo.

Allergologin vinkit

Lääkehoidon lisäksi allerginen voi helpottaa oloaan muutamilla arkisilla toimilla. Ennakointi on tärkeää, ja allergisen kannattaa seurata aktiivisesti oman alueensa siitepölytiedotusta.

  • Varmista, että allergiareseptisi ovat voimassa ja varaa tarvittaessa aika lääkärille
  • Aloita antihistamiinihoito heti ensimmäisten oireiden ilmaantuessa
  • Huuhtele nenää apteekista saatavalla nenäkannulla
  • Pidä ikkunat suljettuina
  • Pahimpaan allergia-aikaan ajoita vältä ulkoilua tuulisella säällä. Ajoita ulkoilut aikaiseen aamuun tai iltamyöhään, jolloin siitepölypitoisuudet ovat matalampia
  • Puhdista auton ja kodin ilmastointilaitteiden suodattimet
  • Kuivata pyykki siitepölyaikana sisällä
  • Allergia ei poistu siivoamalla. Perussiivous kotona riittää!