Tiesitkö, että hammaslääkärisi voi löytää uniapnean

0

Arviolta 120 000 – 200 000 suomalaisista kärsii obstruktiivisesta uniapneasta, mutta edelleenkin tauti on alidiagnosoitu. Hammaslääkäri voi olla avainasemassa taudin löytämisessä.

Kuorsaamista esiintyy ajoittain lähes kaikilla, mutta jokaöinen äänekäs kuorsaaminen hengityskatkoksineen on jo riski terveydelle. Uniapnean varhainen diagnostiikka ja hoitaminen ovat tärkeitä, koska lievä uniapnea voi edetä keskivaikeaksi tai vaikeaksi obstruktiiviseksi uniapneaksi.

Hoitamattomana uniapnea moninkertaistaa useiden yleissairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien komplikaatioiden riskiä. Väsymys voi myös lisätä onnettomuusriskiä liikenteessä ja huonontaa elämänlaatua.

-Hammaslääkärin rooli on merkittävä varhaisessa tautiepäilyssä, mutta hammaslääkäri ei diagnosoi sairautta. Uniapneaa epäiltäessä on syytä ohjata potilas ensin omalääkärin vastaanotolle, muistuttaa professori Riitta Pahkala.

Uniapnean hoito vaatii moniammatillista yhteistyötä ja hammaslääkäri pystyy osaltaan auttamaan monia potilaita. Yhtenä lievän ja keskivaikean uniapnean hoitomuotona hammaslääkäri voi valmistuttaa potilaalle yksilöllisen suunsisäisen apneakojeen. Kojeen toimintaperiaatteena on tuoda alaleukaa ja kielen lihaksistoa nukkuessa eteenpäin, mikä avartaa nielun ilmatilaa kielen kannan tasolla. Apneakojeen käyttäjiä tulisi seurata hammaslääkärin vastaanotolla säännöllisesti.

Jotta mahdollista uniapnean kehittymistä voitaisiin rakenteellisten tekijöiden osalta ennaltaehkäistä, leukasuhteiden ja purennan poikkeamiin tulisi puuttua jo kasvuiässä oikomishoidon keinoin. Lisääntynyt tietoisuus uniapneasta ja hammaslääkärin roolista uniapneapotilaan hoitoketjussa on lisännyt ammattilaisten yhteistyötä ja myös hammaslääkäreiden täydennyskouluttautumista.

Nukkuessa ylähengitysteitä tukevat lihakset rentoutuvat ja kieli painuu alas nielun päälle tukkien ilmatiet.  Erityisesti rakenteellisesti ahtaissa hengitysteissä se voi johtaa hengitysilman virtauksen estymiseen kokonaan tai osittain. Hengitysteitä voivat ahtauttaa ahtaan nenän ja ylähengitysteiden lisääntyneen rasvakudoksen ohella myös synnynnäiset leukojen rakenteeseen liittyvät poikkeamat, kuten leukojen kehityksellinen pienuus ja pitkäkasvoisuus, sekä hampaistossa näyttäytyvä ylähammaskaaren kapeus, ristipurenta ja suuret ylipurennat. Hammaslääkärilläsi on mahdollisuus havaita nämä vastaanotolla.

Jaa

Kommentoi