Poikkeuksellisen runsaat sinileväesiintymät lisäävät terveyshaittojen riskiä. Sinilevää sisältävään veteen pitää suhtautua aina siten, että se voi aiheuttaa terveyshaittaa. Tässä tietopaketti sinilevästä.
Jos vedessä on sinilevää, vettä ei saa käyttää ihmisten tai eläinten juomavetenä edes keitettynä! Mahdolliset levämyrkyt säilyvät vedessä muutaman päivän vielä näkyvän leväesiintymän jälkeen.
Lapsia ja lemmikkieläimiä ei saa päästää uimaan sinileväiseen veteen ja myös aikuisten kannattaa välttää siinä uimista. Jos epäilee, että on uinut sinileväisessä vedessä, on hyvä uinnin jälkeen peseytyä puhtaalla vedellä. Myös lemmikit on syytä pestä puhtaalla vedellä, sillä eläin voi altistua levämyrkyille nuollessaan turkkiaan uinnin jälkeen.
Sinilevä on pahimmillaan saunavedessä
Sinilevää sisältävää vettä ei pidä käyttää löylyvetenä. Altistuminen sinileväiselle vedelle ihon ja hengityksen kautta aiheuttaa jopa enemmän oireita kuin veden nieleminen. Ihon ja hengityksen kautta voi altistua myös vesihiihdossa ja muissa vesiurheilulajeissa, joissa syntyy runsaasti vesisumua.
Sinileväistä vettä ei suositella käytettäväksi pesuvetenä, tiskivetenä eikä syötäväksi tarkoitettujen kasvien kasteluun.
Levämyrkyt eivät estä kalojen ja rapujen käyttöä
Sinileväalueelta pyydettyjä rapuja ja kalan lihaa voi syödä, mutta kalan maksan käyttöä pitää välttää. Sekä kala että kädet kannattaa pestä huolellisesti puhtaalla vedellä. Maksamyrkkyjä on Suomessa todettu kertyvän voimakkaasti simpukoihin ja kotiloihin, joten niitä on hyvä välttää.
Myrkytysoireet ovat yleensä lieviä
Yleisimpiä sinileväaltistuksen oireita ovat vatsaoireet eli pahoinvointi, mahakipu, ripuli ja oksentelu. Lisäksi voi esiintyä iho-oireita, kuten ihottumaa ja huulten kirvelyä sekä flunssan kaltaisia oireita, kuten nuhaa, päänsärkyä, silmien ärsytystä ja lämmönnousua. Oireet alkavat yleensä muutaman tunnin kuluttua altistuksesta ja kestävät useimmiten muutamia päiviä, korkeintaan viikon.
Sinilevälle altistunut iho on hyvä pestä puhtaalla vedellä ja saippualla. Silmät huuhdellaan pelkällä vedellä. Vatsaoireisen on tärkeää huolehtia riittävästä nesteensaannista. Kipu- tai kuumelääkkeitä ei yleensä tarvita.
Myrkytysepäilyissä neuvoja saa Myrkytystietokeskuksesta, lääkäriltä ja eläinlääkäriltä.
Veden laatua ei voi luotettavasti mitata pikatestein
Sinilevät tuottavat useita erilaisia myrkkyjä. Sinilevien tuottamien hermo- ja maksamyrkkyjen tarkka mittaaminen vedestä onnistuu vain laboratorioissa. Testaustulos valmistuu vasta päivien kuluttua, jolloin veden laatu on ehtinyt jo muuttua.
Markkinoilla olevilla pikatesteillä voi mitata vain yksittäisten myrkkyjen esiintymistä vedessä, joten nämä testit saattavat johtaa virheelliseen turvallisuuden tunteeseen. Aistinvarainen havainto sinilevistä riittää, sillä ihmisille aiheutuneita oireita ei ole pystytty liittämään mihinkään tiettyyn myrkkyyn.
Kotitalouskäyttöön tarkoitetuista talousveden puhdistusmenetelmistä ainoastaan käänteisosmoosi voi oikein toimiessaan poistaa vedestä levämyrkyt. Jos sinileväisestä vedestä on erikoisolosuhteiden takia pakko tehdä talousvettä, täytyy varmistaa, että käänteisosmoosilaitteet toimivat asianmukaisesti.
Ilmoita levähavainnoista
Kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat yleisten uimarantojen veden laatua. Uimarannalla kannattaa seurata ilmoitustaulua ja mahdollisia varoituskylttejä. Runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla voi ilmoittaa kunnan terveystarkastajalle.
Järvi- ja merialueiden sinilevähavaintoja voi ilmoittaa myös Ympäristöhallinnon ylläpitämään Järvi-meriwikiin. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla.