Lasten ja perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset kohtaavat ja tunnistavat vaihtelevasti perheen sisäistä lapsiin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa. Lisäksi he kokevat siihen puuttumisen vaikeaksi, selviää tuoreesta kyselytutkimuksesta.

Ammattilaisista kaikkiaan 48 prosenttia kertoi kohdanneensa lapsiin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa usein tai erittäin usein. Useimmin ilmiöön törmäsivät lastensuojelun ammattilaiset, joista noin puolet kertoi myös tunnistavansa henkistä väkivaltaa hyvin. Opetuksen ja kasvatuksen ammattilaiset ilmaisivat kohdanneensa lapsiin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa huomattavasti harvemmin, ja heistä vain noin viidesosa vastasi tunnistavansa sitä hyvin.

-Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että monille ammattilaisille on epäselvää, miten lapsen perheen sisällä kokema henkinen väkivalta voi ilmetä. Tämä vaikuttaa väistämättä siihen, miten hyvin ammattilaiset henkistä väkivaltaa kohdatessaan pystyvät sitä tunnistamaan, kertoo erikoissuunnittelija Miia Ståhlberg THL:stä.

Kyselyn avoimissa vastauksissa opetuksen ja kasvatuksen ammattilaiset korostivat kaipaavansa ilmiön tunnistamiseksi tietoa siitä, millaista oireilua henkinen väkivalta voi lapselle aiheuttaa. 

Henkiselle väkivallalle altistumista ei kuitenkaan voi päätellä lapsen yksittäisestä oireesta tai käyttäytymisestä. Lapsen mahdollisia henkisen väkivallan kokemuksia selvitettäessä katse ja kiinnostus olisikin suunnattava lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen ja lapsen kertomaan arjestaan.
 
Mistä tukea?

Ammattilaiset toivat vastauksissaan esiin, että henkisen väkivallan määrittely ilmiönä on epäselvää. 

-Ammattilaisia mietitytti, missä menee raja ikään kuin napakan kasvattamisen ja väkivallan välillä ja toisaalta missä menee raja yksittäisten epäonnistuneiden vuorovaikutustilanteiden ja väkivallan välillä. Ammattilaiset toivoivat lisää tietoa siitä, miten sanoittaa henkistä väkivaltaa sekä erilaisia työkaluja ja materiaaleja puheeksi ottamisen ja puuttumisen tueksi, Ståhlberg sanoo.

Ammattilaiset toivoivat materiaaleja ja mallinnusta myös vanhempien tukemiseksi myönteisten kasvatusmenetelmien käytössä. Lisäksi toivottiin monikulttuurisuuden huomioimista.

Lastensuojelun ammattilaiset toivat muiden ammattiryhmien tavoin esiin, että lapsiin kohdistuvaan henkiseen väkivaltaan puuttuminen on vaikeaa. Tämän lisäksi he pitivät tärkeänä, että lapsia ja nuoria osataan auttaa työstämään kohtaamaansa henkistä väkivaltaa. Suojelutehtävässä onnistuminen edellyttää lastensuojelun ammattilaisilta väkivaltaosaamista.

Opetuksen ja kasvatuksen ammattilaisilla tärkeimmäksi asiaksi nousivat puolestaan väkivallan tunnistamisen taidot.

-Näiden alojen tietotarpeisiin on tärkeää vastata riittävällä koulutuksella, jotta lapsiin kohdistuvaan henkiseen väkivaltaan päästään puuttumaan ja tukemaan sitä kokevia lapsia ja perheitä. Viranomaistyössä vaikeisiin aiheisiin puuttuminen vaatii lisäksi rohkeutta ja työyhteisön sekä esihenkilön tuen, kertoo erityisasiantuntija Annukka Paasivirta Lastensuojelun keskusliitosta.

Tutkimuksen toteuttivat THL:n Barnahus-hanke, Lastensuojelun Keskusliitto, Ensi- ja turvakotien liitto ja Tampereen yliopiston hoitotiede.

Kyselytutkimus tehtiin 29.11.2021-7.1.2022, ja siihen vastasi 565 ammattilaista.