Moni kokee kevään tulon ja valon lisääntymisen energisoivana asiana, mutta osa havahtuu siihen, että väsyttää ja olo tuntuu riittämättömältä yleisen aloitekyvyn laskiessa.
Ihana, kamala valo
Valon määrän lisääntyminen saattaa haitata nukahtamista ja olo voi tuntua valon takia ylivirittyneeltä, jolloin pitkään nukkuminenkaan ei saa meitä virkistymään. Tällöin aamut tuntuvat hitailta ja kellon torkuttamisesta voi tulla arkipäivää.
Moni saattaa ajatella, että kevään myötä tulisi olla energinen, valmis johonkin uuteen ja kevään innoittamaan kasvuun, mutta oma olotila ei vastaakaan ollenkaan tätä mielikuvaa.
Työntekijän kevätväsymys – mikä avuksi?
Tärkeää on pysähtyä oman itsen äärelle ja tiedostaa, mistä asioista on todennäköisesti kyse. Itseään voi rauhoittaa toteamalla, että olo liittyy muutokseen ja mahdolliseen uni-valverytmin viiveeseen. Rytmin jälleen löydyttyä ja valoisuuden lisäännyttyä voi jälleen kokea hyvää oloa ja riittävää tekemisen meininkiä.
Alkuun valon lisääntyminen saattaa houkutella puuhailemaan kaikkea vähän pidempään kuin olisikaan terveellistä, jolloin on hyvä tietoisesti pyrkiä pitämään totutusta rytmistä kiinni. Pienistä keinoista on apua. Hämärrä esimerkiksi nukkumatila, jätä tietokone, kännykkä ja televisio välkytyksineen hyvissä ajoin sivuun. Auta näin mieltä ja aivojasi laskeutumaan unen maailmaan.
Entä miten on ulkoilun, liikunnan, levon ja ruokailun laita elämässäsi? Ulkoilma ja liikunta lisäävät tervettä väsymystä. Olisi kuitenkin tärkeää ajoittaa ulkoilu ja liikunta alkuiltaan. Iltapala tukee hyvää unta, kunhan ei tule syötä liian raskaasti yötä vasten.
Työssä jaksamista ajatellen on tärkeää, että välillä pääsee tauolle ja vaihtamaan muutaman sanan työkaverin kanssa. Rupattelutauko tekee hyvää. Vetäytyvää, väsynyttä työkaveria voi kysyä mukaan tauolle ja tarjota apua.
Väsymykseen on liiankin helppo tottua ja hiljalleen alkaa pitää olotilaa normaalina. Keskustelutuokio voi toimia havahduttajana ja antaa lisävoimaa omaankin virkistäytymiseen.
Valoon kannattaa totutella maltillisesti
Huomaathan tässäkin asiassa olla itsellesi armollinen; totuttautudu valoon maltillisesti. Osalle kesäaikaan siirtyminen tuo omat lisähaasteensa, jolloin valon lisääntymisestä palautumiseen voi tulla entistä enemmän viivettä. Jos vain voit, huomioi muutos mahdollisuuksien mukaan työrytmissäsi ja työn sisällöissä oman vuorokausirytmin mukaan.
Jos olo tuntuu epätyydyttävältä pitkään ja väsymys tuntuu vain jatkuvan, on tärkeää, että otat tuntemuksesi puheeksi työterveyshuollossa. Silloin on mahdollista tarkistaa, ettei taustalla ole muita vaikuttavia tekijöitä, kuten vaikkapa masennus.
Kevätväsymys koettelee usein eniten juuri nyt, eli maalis–huhtikuussa. Myöhemmin keväällä oma rytmi usein löytyy, kun on kunnolla sopeuduttu valon määrän lisääntymiseen.
Kun jaksat arjessa, jaksat myös lomalla
Huolehtimalla itsestään, palautumisestaan ja jaksamisestaan, tulee edistettyä hyvän olon lisäksi myös omaa lomakuntoisuutta. Nyt on nimittäin se aika, jolloin suunnitellaan kesälomien ajankohtia ja sisältöjä. Hyvä lomakuntoisuus takaa sen, että lomalla jaksaa tehdä juuri niitä asioita, jotka lisäävät hyvää oloa ja tuntuvat mielekkäältä.
Jos paras lomatekeminen on se, ettei tee mitään, on sekin hyvä. Kunhan tekemättömyyden valitsee itse eikä sitä määrittele väsymys.
Lähde: Asiantuntijana työterveyspsykologi Sari Valavuori, Mehiläinen