Vesirokko voi olla lapselle todella vaarallinen

0

Vesirokko mielletään usein vaarattomaksi lastentaudiksi. Sitä se ei kuitenkaan kaikille ole, sillä vesirokon jälkitauteihin kuolee joka vuosi Suomessa yhdestä kahteen lasta. Kaikkine oheiskustannuksineen vesirokko tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi. Vesirokkorokotetta vaaditaankin kansalliseen rokotusohjelmaan.

Vanhemmat mieltävät vesirokon yleensä lastentaudiksi, joka vain pitää sairastaa pois. Tuttavien terveet lapset saatetaan jopa kutsua kylään saamaan vesirokkotartunta, jos tauti jyllää omassa perheessä. Suurin osa sairastaakin vesirokon lapsena.

-Alle 5-vuotiaana sairastettu vesirokko on lievempi kuin vanhempana sairastettu. Lapsenakaan se ei kuitenkaan ole täysin vaaraton. Vuosittain vesirokon vuoksi joutuu sairaalaan parisataa lasta, ja osa heistä kärsii hyvinkin pahoista infektioista, sanoo lasten infektiolääkäri, professori Harri Saxén.

Vesirokko tai sen aiheuttama jälkitauti, kuten keuhko- tai aivokuume tai vakava bakteeriinfektio aiheuttaa Suomessa vuosittain yhdestä kahteen kuolemaa. Myös täysin terve lapsi voi sairastua vakavaan jälkitautiin.

Kallista

Vesirokko on myös kallis tauti. Se kestää yleensä noin viikon, ja vesirokkoa sairastavan lapsen on oltava pois päivähoidosta tai koulusta. Sairausajaksi kotiin jää yleensä isä tai äiti, joka joutuu olemaan pois töistä keskimäärin kolme päivää.

On laskettu, että vesirokko aiheuttaa vuosittain suoria terveydenhuollon kustannuksia kaksi miljoonaa euroa ja töistä poissaolojen kautta suorat tuottavuuskustannukset nousevat jopa 12 miljoonaan euroon.

Rokotusohjelmaan Suomessakin?

Vesirokkoa vastaan on olemassa rokote, joka ei – toisin kuin esimerkiksi Saksassa tai Yhdysvalloissa – kuulu vielä kansalliseen rokotusohjelmaamme. Asiantuntijat ovat suositelleet vesirokkorokotetta rokotusohjelmaan jo vuosia, mutta se ei ole mahtunut budjettiraameihin.

-Tämä on täysin käsittämätöntä, kun otetaan huomioon, millaisia säästöjä rokote pitkällä tähtäimellä toisi, professori Saxén sanoo.

Vesirokkorokotteen liittäminen kansalliseen rokotusohjelmaan maksaisi arviolta 4,2 miljoonaa euroa vuodessa. Taudin aiheuttamiin kustannuksiin verrattuna kustannushyöty on kiistaton, sillä investoinnilla saataisiin vuosittain noin 9 miljoonan euron säästöt.

Vesirokkorokotteen ottaminen kansalliseen rokotusohjelmaan olisikin Saxénin mukaan tärkeä teko hallitusohjelman peräänkuuluttaman tuottavuuden kasvattamisen kannalta. Neuvolasta saatavalla rokotteella vähennettäisiin lisäksi pienten potilaiden kärsimyksiä ja säästyttäisiin monelta itkulta.

Aikuinen, oletko sairastanut?

– Vesirokko jälkitauteineen voi olla aikuisena sairastettuna hyvinkin hankala tauti. Jopa 20–30% sairastuneista aikuisista tarvitsee sairaalahoitoa.

– Jos et ole sairastanut vesirokkoa, rokottaudu sitä vastaan. Jos et muista, oletko sairastanut vesirokon, kysy asiaa vanhemmiltasi. Jos hekään eivät muista, on syytä harkita rokottautumista tautia vastaan. Rokotteesta ei ole haittaa vaikka olisitkin sairastanut lievän taudin lapsena. Taudin vasta-aineet on myös mahdollista selvittää ennen rokottamista, mutta se ei ole välttämätöntä.

– Rokote on erityisen tärkeä, jos kuulut riskiryhmään eli sairastat jotain perustautia kuten syöpää, veritautia tai vaikeaa diabetesta.

Jaa

Kommentoi