Voiko rakkaan lemmikkieläimen kautta saada joitakin ihmiseen tarttuvia tauteja. Tätä kysyy lukijamme – ja lääkäri vastaa.

-Pussailemme kissojen kanssa ja kiehnäämme yhdessä. Desinfioin kyllä kädet aina kun olen hiekkalaatikon tyhjentänyt. Ei kai pissaista ja hiekkaista ”ilmaa hengittämällä” voi saada mitään henkeensä, kun laatikkoa tyhjentää, kuuluu kysymys.

Erikoislääkäri Henna Peltonen toteaa, että lähinnä kissan ulosteen ja kissan purema- ja raapaisuhaavojen kautta ihmiseen voi tarttua infektioita aiheuttavia bakteereita, viruksia ja loiseläimiä. Hän nostaa esille muutamia tärkeimpiä:

-Toxocara cati on kissojen suolessa elävä suolinkainen, jonka munia voi levitä kissan ulosteen mukana ympäristöön ja siten mahdollisesti myös ihmiseen suun kautta aiheuttaen toksokariaasi-nimisen infektion. Sen oireita ovat muun muassa kuume, vatsaoireet ja hengitystieoireet. Toksokariaasi-infektio voi olla myös silmässä tai hermostossa aiheuttaennäköongelmia tai neurologisia oireita. Tautia ehkäistään hoitamalla kissojen loishäätö matokuurein säännöllisesti, Peltonen kertoo.

Toxoplasma godii taas on maailmanlaajuisesti esiintyvä nisäkkäiden loiseläin, jonka pääisäntä on kissaeläimet. Ihminen voi saada toksoplasmatartunnan kissan ulosteen kautta. Naisen raskauden aikana saama toksoplasmainfektio voi siirtyä äidistä lapseen lisäten riskiä keskenmenoon tai synnynnäiseen toksoplasmainfektioon, joka voi aiheuttaa lapselle myöhemmin näkö-, kuulo- ja aivovaurioita.

Syntymän jälkeen saatu toksoplasmainfektio on yleensä oireeton tai vähäoireinen, mikäli infektion saaneella ihmisellä on normaali puolustusjärjestelmä. Toksoplasmainfektion ehkäisyssä tärkeintä on välttää kontaktia kissan ulosteisiin. Kissan ulosteiden nopeasta hävittämisestä ja käsien pesusta sen yhteydessä tulee huolehtia, eikä kissoja pidä päästää ulostamaan lasten hiekkalaatikoihin.

Kissan purema- tai raapimishaavojen kautta ihminen voi saada kissasta bakteereita, jotka voivat aiheuttaa paikallisen haavainfektion tai syvemmän infektion veren kautta elimistöön levitessään. Kissan raapaisun tai pureman välityksellä ihmiseen voi tarttua bakteeri, joka aiheuttaa ns. kissanraapimataudin. Taudin tyypillinen oire on imusolmukkeiden turpoaminen, ja harvoin voi tulla yleisoireina muun muassa kuumetta ja huonovointisuutta ja osalle ihmisistä vakavampia oireita.

Kissa voi saada jänisruttobakteerin metsästämistään jyrsijöistä tai jäniksen poikasista ja teoriassa jänisruttobakteeri voi tarttua ihmiseen saastunutta ilmaa hengittämällä kissan laatikon tyhjennyksen yhteydessä. Tällä tavalla riski tartunnan saamiseen on kuitenkin hyvin pieni, lähinnä teoreettinen.

-Todennäköisempää on, että jänisrutto tarttuu kissasta raapima- tai puremahaavan välityksellä, ja sekin on harvinaista, Peltonen toteaa.

Haluatko asioida erikoislääkäri Henna Peltosen vastaanotolla henkilökohtaisesti ja tavata hänet? Se onnistuu seuraavasti:

Heinäkuussa Peltonen suorittaa esteettisiä hoitoja ja lääkinnällisiä botuliinihoitoja Tampereella 9.7, 28.7 ja 30.7. ja Helsingissä 12.-14.7. Helsinki-päivinä Peltoselle voi varata ajan terveysasioissa lääkärivastaanotolle tai esteettisen hoidon vastaanotolle.

Erikoislääkäri Henna Peltonen