Miten lapsen allergioihin voi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi? Lastenlääkäri Ove Mickelsson kertoo, että allergiataipumus on periytyvä ominaisuus, mutta lapsen allergioiden ilmaantuvuuteen on silti mahdollista vaikuttaa.
Allergisille vanhemmille syntyy usein allergisia lapsia, sillä allergiataipumus on geneettisesti määräytyvä ja periytyy sukupolvesta toiseen.
–Allergioiden ilmaantuvuuteen vaikuttaa kuitenkin moni tekijä, kuten elinympäristö tai ruokavalio. Näihin tekijöihin voidaankin vaikuttaa ja jossain määrin siten vähentää allergioiden syntyä, lastentautien, lasten allergologian ja keuhkosairauksien erikoislääkäri Ove Mickelsson kertoo.
Alkaa jo kohdussa
Allergioiden ilmaantuvuuteen voi siis vaikuttaa – ehkä jopa jo raskauden aikana. Aiemmin on pyritty välttelemään allergeenejä. Nykykäsityksen mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että altistuminen alkaa varhain ja toleranssin, eli sietokyvyn, kehittyminen käynnistyy jo kohdussa.
Aikaisemmin suosittu välttämisruokavalio ei pysty ehkäisemään allergioiden syntyä – ei raskauden eikä imetyksen aikana. Allergioiden ehkäisymielessä ei näin ollen suositella turhia ruokarajoituksia. Tutkimusnäyttö viittaa nimittäin päinvastaiseen suuntaan, eli varhainen altistuminen vähentää allergiaa lisäämällä sietokykyä. Tämä tapahtuu rintaruokinnan aikana ja mahdollisesti jopa sikiökauden aikana kohdussa.
Odottavan tai imettävän äidin turvallisuus pitää kuitenkin huomioida ensisijaisesti. Jos äiti on itse kovin herkkä joillekin allergeeneille, hänen ei pidä altistaa itseään niille edes raskauden tai imetyksen aikana. Siedätysmielessä allergeenien kohtaaminen sopivissa määrin on yleensä turvallista. Allergioiden vaikeusaste vaikuttaa kuitenkin aina siihen, miten paljon allergeeneille kannattaa itsensä altistaa.
Synnytyksen jälkeenkään ei riskiryhmiin kuuluvien vauvojen, eli allergisten vanhempien lasten, kannata noudattaa erityistä välttämisruokavaliota ihan vain varmuuden vuoksi. Allergeenien aikainen kohtaaminen sopivissa määrin voi toimia ikään kuin siedätyshoitona silloin, kun lapsen toleranssi on vasta kehittymässä. Mickelssonin mukaan välttämisen hyödyistä riskiryhmissä ei ole näyttöä, pikemminkin liiallisesta välttämisestä saattaa olla joskus jopa haittaa.
Milloin tutkimuksiin?
Allergioiden syntyä voidaan siis vähentää, mutta valitettavasti ei estää kokonaan.
Lääkäriin kannattaa hakeutua silloin, kun oireet haittaavat merkitsevästi lapsen ja perheen normaalia elämää. Lapsi tulisi siis viedä lääkäriin juurikin oireiden takia.
-Aina silloin, jos allergiaa epäilee, on mahdollista tulla tarkistamaan tilanne, vaikka oireet eivät olisikaan kovin vakavia. Asiantuntija arvioi tilanteen perusteella, mitä tutkimuksia tai jatkotoimenpiteitä mahdollisesti tarvitaan, lastentautien erikoislääkäri Leena Kujala muistuttaa.
Vauvoilla ja hieman vanhemmillakin lapsilla esiintyy etenkin iho- ja suolisto-oirein ilmeneviä ruoka-allergioita. Leikki-iästä alkaen lisääntyvät siitepöly- ja eläinallergiat, jotka aiheuttavat usein silmä-nenäoireita ja astmaa.
Todetun allergian hoito suunnitellaan yksilöllisesti parhaan tuloksen saamiseksi. Harkintaan tulee allergeenin välttäminen, eli ruokavalio tai sen saneeraus, lääkehoito ja jopa allergian siedätyshoito.
3 vinkkiä – näin voit ehkäistä lapsen allergioita:
-Anna lapsen maistella ruokia ja kokeile eri ruokia melko varhain.
-Varmuuden vuoksi ei kannata ehkäisymielessä vältellä mitään.
-Elä normaalia elämää ja pidä maalaisjärki mukana tekemisissä.
Lähteenä: lääkärit Ove Mickelsson ja Leena Kujala, Mehiläinen
ILMOITUS Rasvan voi poistaa myös jäädyttämällä
