Nuoret, jotka ovat vähintään ylipainoisia, kokevat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi yleisemmin kuin normaalipainoiset ikätoverinsa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreessa Kouluterveyskyselyn aineistoon perustuvassa tutkimuksessa havaittiin, että nuorten ylipaino oli yhteydessä myös useaan muuhun terveyskäyttäytymistä sekä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia kuvaavaan tekijään.

Nuoret, jotka olivat vähintään ylipainoisia, kertoivat myös vähintään kahdesta päivittäisestä oireesta, kuten niska- tai hartiakivuista, väsymyksestä tai päänsärystä, sekä psyykkisestä kuormittuneisuudesta yleisemmin kuin normaalipainoiset nuoret samalla kouluasteella.

Lisäksi läheisen ystävän puuttuminen sekä kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän kokemukset olivat ylipainoisilla nuorilla yleisempiä kuin normaalipainoisilla.

Ylipainoisuuteen liittyvät asenteet yhteiskunnassa ja leimaantuminen voivat entisestään vaikeuttaa ylipainoisen nuoren tilannetta varsinkin, jos hänellä on myös muita hyvinvoinnin ongelmia.

”Kiusaamiseen ja syrjintään tulee aina puuttua. Nuorille tarkoitettujen tukitoimien lisäksi on erittäin tärkeää muovata asenteita yhteiskunnassa ja huomioida esimerkiksi se, miten lasten ja nuorten ylipainoisuutta mediassa käsitellään”, kertoo tutkimusprofessori Tiina Laatikainen THL:stä.

Tutkimuksessa ylipainoisuus oli yhteydessä myös useisiin nuoren tausta- ja perhetekijöihin, kuten perheen sosioekonomiseen asemaan. Niissä perheissä, joissa taloudellinen tilanne koettiin huonoksi, nuorten ylipaino oli yleisempää kuin muilla saman kouluasteen pojilla ja tytöillä.

Ylipainon ehkäisy koko yhteiskunnan tehtävä

Tutkimuksen tulokset nostavat esiin lasten ja nuorten ylipainon varhaisen ehkäisyn ja psykososiaalisen tuen tärkeyden.

”Ylipainon ehkäisyssä tarvitaan laajaa, usean toimijan yhteistyötä ja yhteiskunnallisia toimia, jotka tukevat perheitä lasten ja nuorten liikkumisen ja terveellisten ruokatottumusten edistämisessä ja vähentävät runsasenergisten ja ravitsemukselliselta laadultaan köyhien elintarvikkeiden kulutusta”, kertoo kehittämispäällikkö Päivi Mäki THL:stä.

Yhteiskunnallisia toimia voivat olla esimerkiksi ravitsemussuositusten mukainen ruoka ja liikkumisen lisääminen varhaiskasvatuksessa tai kouluissa sekä yhdyskuntasuunnittelun keinot, kuten kattavat kevyen liikenteen verkostot ja hyvin hoidetut puistot.

Yhteiskunnallisilla väestön terveyttä edistävillä toimilla, jotka kohdentuvat kaikkiin lasten ja nuorten ikäryhmiin ja lapsiperheisiin, voidaan edistää terveyden tasa-arvoa ja ehkäistä lasten ja nuorten taustasta johtuvia terveyseroja.

THL:n tutkimuksessa tarkasteltiin vuoden 2017 Kouluterveyskyselyyn osallistuneiden nuorten taustatekijöiden, koetun terveydentilan, hyvinvoinnin ja elintapojen yhteyttä ylipainoisuuteen. Kouluterveyskyselyyn osallistui vuonna 2017 yhteensä 139 829 perusopetuksen 8. ja 9. luokalla ja lukion sekä ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuosikurssilla opiskelevaa nuorta.