21-vuotias Ella tahtoo yli 30 vuotta vanhemman miehen

27

Olen 21-vuotias nuori nainen Etelä-Suomesta, mutta en aivan tavallinen monienkaan mielestä. Mikä minussa sitten on niin erikoista? No se, että viehätyn vanhemmista miehistä.

No niin, kun totean että viehätyn vanhemmista miehistä niin se tarkoittaa sitten tosiaan sitä. Olen saanut kuulla olevani ”jasminmäntylä”, koska minua kiinnostavat lähtökohtaisesti yli 50-vuotiaat miehet. Kyllä, yli isäni ikäiset.

Mikä siinä sitten on? Sitä minä en osaa selittää, mutta en koskaan ole ollut kiinnostunut ikäisistäni, tai edes 15 vuotta minua vanhemmista. Minulle tämä tilanne on aivan normaali – ollut aina – mutta nyt siitä on melkeinpä alkanut tulla ongelma, koska ympärilläni olevat ihmiset, kaverit myös, kummeksuvat, ihmettelevät ja ällistelevät asiaa.

Minulla oli suhde 53-vuotiaaseen liikemieheen tässä keväällä, mutta se päättyi, tosin ei minun puoleltani. Harmi sinänsä, mutta tämä sai aikaan kaveripiirissäni suorastaan oksetusreaktioita. Mitä sä näät siinä? Miten sä kehtaat? Hyivittunytoikeesti! Tuollaisia kommentteja.

Tämä asia ei ole aiemmin minua painanut, mutta nyt se on alkanut painaa. En ole kokenut sitä ongelmaksi, mutta näyttää se olevan ongelma. Muille. Ja sitä kautta minulle. Vaikea minun on kaveripiiriä käydä muuttamaan, kun tällainen ikäeroasia näyttää olevan melkeinpä kautta linjan kaikkien mielestä omituista.

Olen ollut surullinen, eristäytynytkin. Miksi en saisi rakastaa ja rakastua sellaiseen ihmiseen josta oikeasti viehätyn. Miksi hemmetissä tänä päivänä hyväksytään homot, lesbot, trans-ihmiset, kaikki, mutta ikäerot ovat meille ihan järkyttävässä määrin tabu. Tätä en tajua.

Pelkäävätkö naiset, että nuorempi nainen vie hänen miehensä? Mistä ihmeessä tässä on kysymys? Mikä siinä on niin yököttävää?

Sitten tämä iänikuinen laulu siitä, että nuori nainen hakee hyötyä miehestä. Tai mies haluaa vain hyväksikäyttää naista. Minä ainakin olen pystynyt luomaan ihan tasavertaisen suhteen miehen kanssa niin ettei siinä ole näkyvissä mitään tämänkaltaista kummaltakaan puolelta. Miten voisi ollakaan, sitä ihmettelen. Katson olevani melkoisen kypsä ja aikuinen ihminen, eihän minulla tietenkään ole elämänkokemusta niin paljon, mutta pystyn ihan rationaaliseen ajatteluun ja havainnointiin. En usko että olen 30-vuotiaana yhtään tätä ”kypsempi”.

Näitä mietin tänään vailla vastauksia. Ai niin, onhan toki vielä se, että haen isähahmoa. Tätähän monet tolkuttavat. Mutta kun en hae. Minulla on ihan normaali isäsuhde ollut aina. Tässä alkaa tulla heikkopäiseksi kun tarkastelee omaa ”omituisuuttaan” ja erikoisuuttaan linssin kanssa – löytämättä vastausta miksi olen tällainen.

Mutta: miksi en saisi olla tällainen? Saisinko? Kiitos.

Ella

(Kirjoitus julkaistaan Oma tarina -osudessamme. Kerro sinäkin oma terveysaiheinen tarinasi, lähetä postia osoitteeseen toimitus (at) terveydenasialla.com. Jutussa on kuvituskuva.)

Jaa

27 kommenttia

  1. Nostan sulle hattua! Koska kyseinen aihe tuntuu olevan monelle ongelma vaikka ei ees oo ite kuka on siinä suhteessa ni mitä sillä on välii mitä toiset tuntee keskenää! Itellä on ollu onni sekä mun kaverilla että ei tuu niitä halveksuvia kommentteja koska pystytään puhumaan niistä keskenään, ja muutki kaveripiirissä oppinu ymmärtämään. Jotenkin ihmiset ei vaan aina ymmärrä että ne tunteet on aitoja iästä huolimatta. Meijän porukkaan ainakin oot aina tervetullu!

  2. Karpaasi on

    Elä elämääsi niinkuin parhaaksi näet ja nauti täysin siemauksin onnestasi. ????????

    • Karpaasi on

      Elä elämääsi kuten haluat ja ole onnellinen rakkaudesta hänen kanssaan jonka olet rinnallesi saava.

  3. Juho Lindgren on

    Jos koet että olet onnellinen ja tyytyväinen valintasi niin elä ja ole onnellinen muista viis

  4. Ella, ole rohkeasti oma itsesi, se tunne yhteys minkä saat vanhempien miesten kanssa- pidä siitä kiinni, muiden mielipiteistä piittaamatta. Tiedän ettei se ole helppoa kun ystävät toimivat noin kuin kerroit. Mutta pidä itsesi itsenäsi. Jokainen saa hehkunsa omasta hyvinvoinnistaan.
    Itselläni oli yläasteella 5 vuotta minua vanhempi poikaystävä ja kaverit pyöristelivät silmiään kun seurustelivat max 2 vuotta itseään vanhemman kanssa. 22 vuotiaana rakastuin 15 vuotta vanhempaan mieheen. Eikä sitä tuntunut ymmärtävän kukaan, löysin kuitenkin oman polkuni, mieheni kuoli auto-onnettomuudessa ollessani 26 ja nyt kolmenkympin tietämillä löysin viime keväänä uuden rakkauden- hän on minua 18 vuotta vanhempi.

  5. En ymmärrä miksi tästä kirjoitetaan. Eiköhän lähipiiri totu asiaan ajallaan, itteäki ihmetyttäs jos alkais 60v pyörimään teinilaumassa.

  6. Jos kaksi ihmistä rakastaa toisiaan onko sillä väliä mitä muut ajattelee? Anna mennä ihan niin kuin ite haluat

  7. Moi! Miksi tehdä muista ongelmaa? Vai onko tässä juuri se nuoruuden kompastuskivi; ajattelet mitä muut ajattelee, sanoo ja olet epävarma. Älä välitä..kun vanhenet ja saat enemmän itsevarmuutta,tekemisistäsi ei tarvi kirjoittaa/ihmetellä/etsiä vastauksia muilta.. vaan elät omaa elämää.

  8. Asian ei pitäisi kuulua kenellekään muulle kuin sinulle ja partnerillesi. Tuollainen vanhempi mies osaa arvostaa sinua ja intiimielämänne voi olla varsin tyydyttävää molempien kannalta.

    • PETER HUUHKA on

      (edit)
      En olenkaan hämmästy kokemuksiisi ja arvomailmaa; Olen kokenut samankaltaista; aluksi varhain naiset tekivät aloitteen – samanikäiset, nopeasti –
      Myöhemmin nuoret naiset mieltyvät minun – kun tietästä mihin; ikä, charmi, luonne, karisma;
      Iloitesen siitä, eri-ikäisillä on paljon annettavaa toisillen; Iloitsen sinun näkemystä, rohkeus ja kaipuu kohtaavat; (edit)
      (emme julkaise henkilötietoja)

  9. Kolmekymppinen on

    Suuren ikäeron suhteiden karsastaminen johtunee ihan vain siitä, että valtaosa ihmisistä viettää lapsesta asti suurimman osan sosiaalisesta elämästään (pl. perhesuhteet ja siihen verrattavissa olevat tilanteet) suunnilleen samanikäisten seurassa. Kun tekemisissä ollaan reilusti vanhempien tai nuorempien kanssa, tapahtuu tämä yleensä jonkin roolin kautta.

    Jos Petteri, 20, on ollut kontaktissa viisikymppisten kanssa vain vanhempiensa kautta, tuntuu hänestä oudolta, kun samanikäinen ystävä alkaa yhtäkkiä seurustella äidin/opettajan/työpaikan pomon ikäisen ihmisen kanssa. ”Sama kuin se yhtäkkiä tapailisi mun ala-asteen opettajaa, joka laittoi laastarin ja lohdutti kun kaaduin pihalla.”

    Jos Anni, 50, on ollut kontaktissa parikymppisten kanssa ainoastaan oman poikansa kautta ja hänen samanikäinen ystävänsä alkaa seurustella parikymppisen kanssa, tuntuu se hänestä oudolta. ”Sehän voisi olla mun pojan ikäinen ja minähän vasta vaihdoin hänelle vaipat.”

    Työskentelin itse aiemmin suuressa tehtaassa, jossa oli töissä kaikenikäisiä. Tuolla suurenkin ikäeron pariskuntia muodostui useita siitä yksinkertaisesta syystä, että päivästä toiseen samaa työtä tehdessä samanlaiset työtakit päällä ei ollut olemassa minkäänlaisia nuorempien ja vanhempien rooleja. Toisen kanssa toimeentulemiseen vaikutti pääasiassa oma persoona, ei niinkään yhteiskunnan määrittämä asema ja se, miten tässä iässä kuuluisi minkäkin ikäisen seurassa käyttäytyä.

    Eli eiköhän sitä ihmettelyä ja taivastelua tule vielä jatkossakin. Vaan kun pidempiaikainen kumppani löytyy, lähipiirikin siihen ennemmin tai myöhemmin tottuu. Kun se ikärooli siitä pikku hiljaa kuihtuu pois, ja jäljellä on vain ihan normaalisti Ella ja hänen puolisonsa.

  10. Ymmärrän hyvin viehtymyksen vanhempiin miehiin, samassa veneessä olleena. Voi sitä paheksunnan määrää tuolloin.
    Isähahmo tai raha – siinä tuntui olevan selitykset.
    Miksi kenenkään pitää selitellä, ihmetellä tai kommentoida jonkun toisen parivalintaa?
    Ole onnellinen suhteessasi, ymmärtäjiäkin on.
    Oma viimein suhteeni päättyi muutama vuosi sitten. Päätin sen ristiriitaisin tuntein. Ikäeroa oli 25 vuotta, ja täyttäessäni 40, en kokenut saavani suhteesta enää seksuaalisella tasolla tarvitsemaani. Ikä kyllä myös näkyy siinä, vaikka olisi viriili ja toimiva mies, suurin tulisuus laantuu.
    Aivan kuten yhdessä tehdyt lenkit lyhentyivät ja vauhti hiljeni.
    Rakkaus ei loppunut, sitä ei vain ollut tarpeeksi.
    Käsittääkseni naisen seksuaalinen aktiivisuus on huipussaan nelikymppisenäki, miehillä parikymppisenä.

  11. Mua pyöritti 34-v mies, itse olen 61-v. Minä en voinut kuvitellakaan, että olisin alkanut suhteeseen. Sanoin se myös hänelle, mutta hän ehdotti että kokeillaan. Ei sekään minua innostanut.

    Me kaikki olemme erilaisia, joten sinun pitää voida elää sinun näköisesi elämä. Se mikä ei sovi mulle, voi sopia sulle, Ei muiden asioita voi tarkastella omasta vinkkelistä.

  12. Minulla on naisystävä Aasiassa. Erittäin älykäs ja muutenkin hyvin viehättävä. Ja paljon nuorempi kuin minä.

    Olen 56 vuotias ja yleensä minua luullaan 35-40 vuotiaaksi. Niin kuin tunnekin olevani. Olen aina ollu erittäin seksuaalinen, eikä mikään ole muuttunut aikojen kuluessa (joku kirjoitti että mies olisi seksuaalisin 20 vuotiaana – itse asiassa olen paljon seksuaalisemoi kuin silloin). Ikäiseni naiset eivät todellakaan kiinnosta. Tuntuu että he joitakin harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta ovat iäkkäämmän näköisiä ja oloisia kuin äitini.

    Se on ollut vähän ongelmana, että en ole voinut kertoa ikääni ennenkuin olen tutustunut ihmiseen. Eikä se sitten koskaan ole haitannut enää. Mutta joskus kun olen kertonut jo etukäteen, niin sitä olen muutaman kerran katunut. Että sellainen ongelma 😉

  13. Matti Juutilainen on

    Minun vaimoni on 50-vuotias, minä olen yli 80. Avioliittomme on kestänyt 24 vuotta, ja hyvin on mennyt. Meillä on 22-vuotias poika, jolla menee erinomaisesti yliopistossa, opinnot sujuvat kiitettävin arvosanoin. Meidän tapauksessamme ikäero ei ole haitannut, mutta meitä ihmisiähän on ”joka lähtöön”.

    Terveisin Tyytyväinen vanhus.

  14. Eräs viisikymppinen on

    Voi se olla toisinkin päin. Itse 50v täyttäneenä miehenä olen havahtunut siihen, että haluaisin suhteeseen 20-30 -vuotiaan naisen kanssa.

    Onko taustalla se, että kun tähän ikään mennessä on taloudellinen asema jo erittäin vakaa – ja rellestykset on rellestetty jo aikapäiviä sitten – olisi enemmän kuin mielenkiintoista tutustua nuorempaan naiseen. Jo pelkästään ikäerosta syntyvä ”eriparisuus” – tarkoitan tällä koetun elämän eroavaisuuksia, maailma kun muuttuu koko ajan – toisi suhteeseen todella mausteen. Sehän olisi tutkimusmatka vailla vertaa – ja varmasti jotakin, mihin panostaisi todella.

    Olen aina arvostanut naisellisuutta – ja minusta pari-kolmekymppinen voi aivan mainiosti olla ajatusmaailmaltaan 30 vuotta vanhempaa naista avarakatseisempi, avoimempi ideoille ja ennenkaikkea – elämälle.

    Nostan alkuperäiselle kirjoittajalle hattua rohkeasta ja tärkeästä avauksesta. Näin ”vastapuolelta” lähetän kaikille ihanille naisille ikään katsomatta terveisiä :).

  15. Tästä aiheesta pitäs kyl puhuu enemmän. Ite tykkään n 20 vuotta itseäni vanhemmista miehistä kumppaneina. Oman ikäiset vaa ei oo koskaan napannu. Ne o niin ärsyttäviä lapsia. Jo päiväkodissa olin mieluummin vanhempien kanssa. Kaikki aina toltuttaa, että semmoset suhteet olis vaan hyväksikäyttöä, mutta jos ei syty vaa nuoremmille ni mikä siin on niin vaikeeta ymmärtää? Kyl sen kenen ikäsist on kiinnostumu pitäs olla ihan yhtä lailla oma määrittelykysymys ku sukupuoli-identiteetti tai seksuaalinen suuntautuminen. Toivon että jonain päivänä vielä kaikki ymmärtäisivät ja arvostaisivat muiden haluja, eikä ketään niiden saralla kiusattaisi tai haukuttaisi. Tosi ikävää, että on vielä ihmisiä, jopa muuten ihan mukavia sellaisia, jotka vaan eivöt voi antaa ihmisten olla kenen kanssa nämä itse haluavat.

  16. Mielestäni toisten valinnat, eivät kuulu kuin heille itselleen. Jos toisen valintoja ja tekoja(jotka eivät vahingoita ketään kolmatta osapuolta) on tarvetta tuomita tai väheksyä, niin kannattaa tuomitsijan kysyä itseltään, mihin hän oikein pyrkii ja saako hän tosiaan itselleen mielenrauhan tuomitsemalla toisia, epäilen! Itse laittaisin tuommoset kaverit vaihtoon, jos eivät olisi valmiita hyväksymään päätöksiäni, joita teen omasta elämästäni. Itselle omat ystäväni ovat ”pyhiä”, siis koskaan voisi tuomita heitä niin kuin sinulle on tehty. Jos arvostaa ystäväänsä aidosti, haluaa oppia ymmärtämään, miksi hän tekee tai tuntee jollain tavalla, eikä tuomitse häntä että ois muka vain yksi ja oikea tapa elää täällä.

  17. Olen 53-vuotias mies ja itselläni vaimo on 39-vuotias. Suhde toimii useasti juuri silloin, kun mies on vaimoaan/tyttöystäväänsä vanhempi, elämänkokemusta on kertynyt, turhat poikamaiset kotkottelut loistavat poissaolollaan. Sellaisessa suhteessa on rento ja hyvä olla. Naisen huomioiminen on ehkä erilaisella tasolla, ja me +50-miehet olemme nykyisin nuorekkaita , toisaalta charmia alkaa olla myös. Toimiva yhtälö monen kohdalla.

  18. Reijo frilander on

    Tääl olis sellanen yksinäisyyttä poteva herrsamies ja ois kiva tytustua sinuun kaiken kivan merkeissä otappa tosiaan yhteyttä asun tääl eteläsavossa poenessä kaupungissa keristalossa T. Repe löydyn nimella facebookista

Kommentoi