Primaariin sklerosoivaan kolangiittiin sairastuneita on Suomessa enemmän kuin missään muualla.

Sairastuneista monella on taustalla tulehduksellinen suolis­tosairaus. Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että sairaus on tärkeä todeta ajoissa, jotta voidaan estää maksasyövän muodostuminen.

Primaari sklerosoiva kolangiitti eli PSC on krooninen maksan sisäisiä ja ulkoisia sappiteitä arpeuttava ja ahtauttava tulehduksellinen sappitiehyt­sairaus. Se etenee yleensä hitaasti, mutta johtaa ajan kuluessa tukoksiin sappiteissä, mikä estää sapen virtauksen ja saattaa johtaa lopulta maksakirroosiin. Krooninen tulehdus sappiteissä lisää sappitiekasvainten eli kolangiokarsinooman riskiä. Syövän riski on 160–1000-kertainen normaaliin väestöön verrattuna.

Primaari sklerosoiva kolangiitti todetaan yleensä 25–45 vuo­den iässä. Siihen sairastuneista 80 prosentilla miehistä ja 60 prosentilla naisista taustalla on tulehduksellinen suolistosairaus, joko haavainen paksusuolitulehdus tai Crohnin tauti. Tulehdukselliset suolistosairaudet lisääntyvät kuuden prosentin vuosivauhdilla ja niitä sairastavia on Suomessa jo yli 50 000. Maksasairaus voi ilmaantua ennen tulehduksellisen suolistosairauden puhkeamista tai vasta vuosia sen jälkeen. Suolistosairauden aktivisuus ei vaikuta maksasairauden etenemiseen.

– PSC on varhaisvaiheessa oireeton. Se todetaan usein silloin, kun aletaan etsiä syytä sattumalta havaittuihin kohonneisiin maksa-arvoihin, kertoo Munuais- ja maksaliiton maksa-asiantuntija Tarja Teitto-Tuckett.

PSC on tärkeä todeta ajoissa, koska varhain aloitettu lääkehoito on tehokkaampi kuin jos se aloitetaan vaiheessa, jossa on jo runsaasti sappitiehytmuutoksia tai maksakirroosi.

– Sairauden säännöllinen seuranta on tärkeää. Sappiteistä haetaan syövän esiasteita monin eri menetelmin, jotta sairastuneet voidaan ohjata maksansiirtoon ennen mahdollisen syövän kehittymistä, Teitto-Tuckett kertoo.

PSC on usein varhaisvaiheessaan oireeton. Myöhemmin oireita voivat olla kutina, uupumus ja keltaisuus. Primaarin sklerosoivan kolingiitin syntyyn vaikut­tavia tekijöitä ei tunneta. Elintavoilla ei voi vaikuttaa sairauden syntyyn, mutta tupakointi ja alkoholin käyttö lisäävät taudin komplikaatioiden riskiä.