Mielenterveyden häiriöiden osuus on kasvanut suhteessa muihin kansansairauksiin.
OECD arvioi jo vuonna 2018, että heikentynyt mielenterveys maksaa Suomelle peräti 11 miljardia euroa vuodessa. Kelan korvaamista sairauspäivistä joka kolmas on mielenterveystaustainen, työkyvyttömyyseläkkeistä jo yli puolet.
Vielä muutaman päivän jopa 50 prosentin ALE Iittalassa – tästä kauppaan!
Erityinen huoli on nuorten pahoinvoinnista, joka uhkaa heikentää useamman ikäluokan opiskelu- ja työkykyä.
Yli puolet korkeakouluopiskelijoista kertoo kärsivänsä mielenterveyden ongelmista. Palvelut ovat ruuhkautuneet; nuorisopsykiatrian hoitojonot ovat koronavuosien aikana kahdeksankertaistuneet. Joka kolmas tyttö yläkoulussa ja toisella asteella kertoo kokevansa kohtalaista vai vaikeaa ahdistusta.
-Mielenterveyden vahvistaminen on haaste koko yhteiskunnalle. Siksi se on nostettava politiikan ja sote-palvelujen kehittämisen keskiöön. Nuorten osalta voimme puhua jo kansallisesta kriisistä, mutta haasteita on kaikenikäisillä, sanoo MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
MIELI ry:n Kriisipuhelimen ja Kriisikeskusten yhteydenottojen taustalla on yleistä pahaa oloa, ihmissuhdeongelmia, yksinäisyyttä, läheisten sairastumista ja ahdistuneisuutta. Maailmantilanteen ja tulevaisuuden epävarmuus lisää etenkin nuorten ja nuorten aikuisten kuormitusta. Yhä useammalla on huoli myös toimeentulosta.
Pitkittyvä poikkeusaika testaa suomalaisten kriisinkestävyyttä. Se on nostanut esiin mielenterveystaitojen merkityksen. On hyödyllistä tunnistaa, mitkä asiat itseä kuormittavat, mitkä auttavat palautumaan ja mikä tuottaa iloa ja uskoa tulevaisuuteen.
-Omia mielenterveystaitoja voi ja on tärkeää vahvistaa. Usein pahoinvoinnin taustalla on kuitenkin myös rakenteellisia tekijöitä, joihin ihminen itse ei voi vaikuttaa. Ongelmia pystyttäisiin tehokkaammin ehkäisemään, jos päätösten mielenterveysvaikutuksia arvioitaisiin systemaattisesti ennakkoon. Juuri nyt kaikilla hyvinvointialueilla pitäisi varmistaa, että avuntarpeeseen pystytään vastaamaan oikea-aikaisesti. Terapiatakuun toteuttaminen perusterveydenhuollossa olisi myös kustannustehokas ratkaisu, Sari Aalto-Matturi sanoo.
MIELI ry muistuttaa, että mielen hyvinvointia voi vahvistaa monella tavalla. Omista tunteista pitää voida puhua ja vaikeissa tilanteissa on saatava apua – matalalla kynnyksellä ja nopeasti. Usein olo helpottuu, kun joku kuuntelee.
MIELI ry kannustaa myös jokaista kysymään, mitä kuuluu, ja jakamaan huolia toisten kanssa arjessa, muun muassa päiväkodeissa, perheissä, kouluissa, nuorisotiloissa, vapaa-ajalla, harrastuksissa ja työpaikoilla.
Vielä muutaman päivän jopa 50 prosentin ALE Iittalassa – tästä kauppaan!