Päänsärkyyn otettu lääke helpottaa, mutta kipu palaa ja vaatii uuden tabletin. Jos näin jatkuu pitkään, lääke onkin voinut alkaa itse ylläpitää särkyä.
Särkylääkepäänsärky syntyy, kun päänsäryn hoitoon käytettäviä lääkkeitä otetaan liian usein pitkän aikaa. Taustalla on tavallisesti migreeni tai jännityspäänsärky. Toistuva lääkkeiden käyttö muuttaa kipua välittävän hermoston toimintaa, ja lääkkeen tarve voi kasvaa vähitellen lähes päivittäiseksi.
Särky voi alkaa jo aamuyöllä lääkkeen vaikutuksen loputtua. Kipu on usein jomottavaa, ja mukana voi olla pahoinvointia, ärtyneisyyttä ja univaikeuksia.
Kuinka usein on liikaa?
Myös tavalliset apteekista ilman reseptiä ostettavat kipulääkkeet voivat aiheuttaa lääkepäänsärkyä.
Lääkepäänsäryn arvioinnissa liikakäytön rajana pidetään parasetamolilla ja tulehduskipulääkkeillä vähintään 15 käyttöpäivää kuukaudessa. Migreenin täsmälääkkeillä eli triptaaneilla raja on 10 päivää. Diagnoosiin kuuluu, että liikakäyttö on jatkunut yli kolme kuukautta ja päätä särkee vähintään 15 päivänä kuukaudessa.
Kyse on siis myös lääkkeen käyttöpäivistä, ei vain tablettien määrästä. Näitä rajoja ei pidä tulkita suositukseksi jatkuvaan itsehoitoon.
Aluksi särky voi pahentua
Kierre katkaistaan vähentämällä sitä ylläpitävien lääkkeiden käyttöä tai pitämällä niistä kokonaan tauko. Sopiva tapa kannattaa suunnitella lääkärin kanssa. Samalla selvitetään, miten alkuperäistä päänsärkyä hoidetaan.
Alku voi olla hankala: särky saattaa voimistua, ja lisäksi voi tulla pahoinvointia tai univaikeuksia. Vieroitusoireet kestävät yleensä muutamista päivistä noin kahteen viikkoon. Hoidon kokonaisvaikutus näkyy usein vasta kahden–kolmen kuukauden kuluessa.
Esimerkiksi migreenin estolääkitys voi vähentää kohtauksia ja helpottaa vieroitusta. Päänsärkypäiväkirjaan kannattaa merkitä sekä kipupäivät että otetut lääkkeet, sillä lääkepäänsärky uusiutuu helposti.
Teksti: Timo Palonen
Lähteet:
