Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen tutkimuksen mukaan varhaislapsuuden kodin kosteusvaurio on yhteydessä lapsen pysyvään astmaan. Tulos vahvistaa aiempaa tietoa kosteusvaurioiden ja astman välisestä yhteydestä.
Tutkimus julkaistiin Pediatric Allergy & Immunology -lehdessä.
-Olemme aiemmin osoittaneet, että kosteusvaurio ja näkyvä home lapsen pääasiallisissa oleskelutiloissa ovat yhteydessä lisääntyneeseen astmaan sairastumisen riskiin. Tutkimuksemme mukaan kosteusvauriot niissä kodin tiloissa, joissa lapsi oleskelee, ovat yhteydessä erityisesti pysyvään astmaan, ei ohimenevään pienten lasten infektioihin liittyvään astmaan, kertoo THL:n johtava tutkija Anne Karvonen.
Tutkijat kuitenkin painottavat, että astman mahdollisia riskitekijöitä tunnetaan kymmeniä, eivätkä kosteusvauriot ole erityisen voimakas riskitekijä. Kosteusvaurioista aiheutuvaa astmariskiä on mahdollista välttää, kun huolehtii rakennusten ja sisäympäristöjen kunnosta.
Nyt julkaistu tutkimus on osa LUKAS-syntymäkohorttiaineistoa. Tässä tutkimuksessa vuosina 2002–2005 syntyneitä suomalaislapsia seurattiin syntymästä kuuden vuoden ikään saakka. Aineiston avulla pyritään selvittämään elinympäristön mikrobialtistuksen suojaavia tai haitallisia vaikutuksia lasten astman ja allergisten sairauksien kehittymisessä.
Tässä osatutkimuksessa oli mukana 344 lasta, joiden kodeissa oli lapsen ollessa alle vuoden ikäinen havaittu kosteusvaurio tai näkyvää hometta. Lasten kasvua ja kehitystä seurattiin kyselytutkimuksilla ja tutkimuskäynnillä kuuden vuoden ikään asti.
-Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa on selvitetty kosteusvaurioiden yhteyttä astman eri alatyyppeihin. Astmalla on monia alatyyppejä, joilla on osin erilaiset riskitekijät. Näiden riskitekijöiden ymmärtäminen on oleellista astman ennaltaehkäisyssä ja hoidossa, sanoo THL:n tutkimusprofessori Juha Pekkanen.