Painajaiset ilmenevät REM-unen aikana ja niitä esiintyy eniten aamuyöllä. Silloin tahdosta riippumaton hermosto on aktiivisessa tilassa: silmät voivat liikkua luomien alla vilkkaasti, pulssi kohota yli sataan lyöntiin minuutissa, verenpaine heitellä ja nukkuja liikehtiä. Jos hän herää tai hänet herätetään, pupillit ovat laajat.

− Lapsen lisääntyneet painajaiset voivat johtua siitä, että hänen oppimansa taidot välittyvät REM-unen kautta pitkäaikaiseen muistiin. Kun lapsen motoriset taidot ottavat harppauksia esimerkiksi kävelemään oppiessa, unet ovat tärkeitä näiden taitojen tallentajia, unilääkäri Markku Partinen kuvailee.

Lapsi voi nähdä painajaisia myös tunne-elämässä tapahtuvien myrskyjen vuoksi. 

− Jos kotona esimerkiksi riidellään paljon ja vanhempien välit ovat jännittyneitä, se voi heijastua lapseen ja tämän yöuniin.

Lisääntyneet painajaiset voivat siis kertoa myös siitä, että lapsi on oppinut uuden taidon. Myös tunne-elämän tapahtumat heijastuvat uniin, kertoo neurologian erikoislääkäri, professori ja unilääkäri Markku Partinen.

Toistuviin painajaisiin on syytä puuttua

Satunnaiset painajaiset ovat luonnollisia ja kuuluvat elämään. Jos lapsella kuitenkin esiintyy painajaisia toistuvasti, yli kolme kertaa viikossa, asiaan on syytä puuttua. Vanhempien olisi tärkeää ottaa tilanne puheeksi lapsen kanssa. 

−  Lapsen kanssa pitää selvittää, mikä tunne-elämän taustalla vaikuttaa painajaisiin. Ovatko vanhemmat purkaneet vaikkapa taloudellisia huoliaan lasten kuullen? Kouluikäisen mieltä voivat painaa luokan jännitteet tai kaverisuhteet, joita hän ei oma-aloitteisesti uskalla ottaa puheeksi aikuisen kanssa.

Pitkäaikaisissa seurantatutkimuksissa on havaittu Partisen mukaan myös toistuvien painajaisten kasvattavan mielenterveysongelmien riskiä aikuisena. 

− Tutkimusten mukaan lapsen toistuvat painajaisunet voivat ennakoida jopa Parkinsonin tautia, Partinen jatkaa.

Näin autat painajaista näkevää lasta

Painajaista näkevää lasta ei tarvitse herättää, ohjeistaa Partinen. Lasta voi kuitenkin hieman paijata tai muuten koskettaa.

− Jos lapsi herää itse painajaisesta, hän voi olla hetken hyvin hämmennyksissä, koska ei tiedä, mikä on totta ja mikä ei. Silloin rauhoittelu ja lohduttaminen auttaa. Lapselle kannattaa kertoa, että painajaiset ovat vain unta, eikä ole mitään hätää. Lasta ei tulisi torua painajaisista, tai estää häntä tulemasta aikuisen luokse, se voi lisätä hänen pelkojaan, Partinen huomauttaa.

Yöllä painajaisesta ei kannata sen kummemmin keskustella, vaan ottaa se puheeksi vasta seuraavana päivänä. Lasta voi kannustaa kertomaan, millainen uni oli, jolloin siitä voidaan keskustella yhdessä.

− On tärkeää antaa lapselle tilaa ilmaista tunteitaan ja käsitellä kokemuksiaan.

Kauhukohtaus vai painajainen?

Yöllinen kauhukohtaus on unenaikainen voimakas pelkotila, jonka aikana unessa oleva lapsi voi huutaa tai itkeä kauhuissaan, nousta ylös ja kävelläkin hetken ajan. Kauhukohtaus on vaaraton ja johtuu havahtumishäiriöstä eri univaiheiden välillä.  

− Kauhukohtaukset tapahtuvat, kun syvästä unesta siirrytään kevyeen uneen, painajaiset puolestaan REM-unen aikana. Painajaisessa lapsi on täysin unessa, kauhukohtauksessa osa hänen aivoistaan nukkuu, osa on hereillä. Lapseen ei kuitenkaan saa kauhukohtauksen aikana kontaktia. Lapsi ei itse muista kauhukohtausta aamulla, painajaisen hän voi muistaa, Partinen kuvailee.

Kauhukohtauksia ja painajaisia voi välttää liikkumalla ja rauhoittumalla

Liikkuminen tekee lapselle hyvää sekä yleisesti että unen kannalta. Urheilu parantaa lapsen unen laatua ja edistää syvää unta. Siksi häntä tulisi kannustaa säännöllisesti liikkeelle.

− Liikkuminen kannattaa kuitenkin ajoittaa oikein, sillä liian raskas rasitus juuri ennen nukkumaanmenoa voi lisätä kauhukohtauksia.

Ilta on myös hyvä rauhoittaa esimerkiksi liian jännittävältä elokuvalta tai tv-ohjelmalta. Unen näkeminen on päivän tapahtumien uudelleenkäsittelyä, ei siis kannata illan viimeisenä tapahtumana jättää lasta pelottavan ohjelman takia kiihtyneeseen tilaan.

− Turvallinen ympäristö vähentää lapsen painajaisia. Erityisesti uusissa paikoissa, kuten kyläillessä ja matkoilla, lapsi voi tarvita vanhemman läheisyyttä ja haluta nukkua tämän vieressä, Markku Partinen täydentää.

Asiantuntijana: neurologian erikoislääkäri, professori ja unilääkäri Markku Partinen Terveystalosta