Coronaria Uniklinikan keväällä 2024 toteuttamassa Suuressa suomalaisessa uniapneakyselyssä lähes 4000 suomalaista kertoi kokemuksistaan ja tietämyksestään uniapneasta. Kyselyssä selvitettiin, kuinka hyvin uniapnean oireet tunnetaan ja ovatko vastaajat hakeutuneet tutkimuksiin tai saaneet diagnoosia.

Unilääkäri Janne Kanervisto Coronaria Uniklinikalta yllättyi positiivisesti siitä kuinka hyvin ihmisillä on tietoutta uniapnean oireista ja vaikutuksesta terveyteen.

-Oli mielenkiintoista lukea myös kyselyyn vastanneiden uniapneapotilaiden oirejakaumasta sekä sukupuolten välisistä eroista, hän sanoo.

Yleisimmät oireet ovat…

Sekä mies- ja naisvastaajilla uniapnean yleisimmät oireet olivat kuorsaus, väsymys ja yölliset vessakäynnit. Vaikka uniapnean ajatellaan oireilevan eri tavoin miehillä ja naisilla, olivat yleisimmät oireet kyselyssä kaikilla samat.

Naisten oireissa korostui miehiä enemmän aivosumu. Naisista lähes puolet uniapneadiagnoosin saaneista kertoi aivosumusta, kun miehistä sitä oli kokenut vain neljäsosa diagnoosin saaneista.

-Naisilla uniapneaa ei ehkä osata epäillä niin herkästi kuin miehillä. Väsyneisyys voidaan tulkita joksikin muuksi sairaudeksi, kuten masennukseksi tai kilpirauhasen vajaatoiminnaksi. Siksi onkin tärkeää, että naiset ovat heränneet epäilemään itsellään myös uniapneaa, toteaa unilääkäri Janne Kanervisto.

Rattiin nukahtaminen ja koiran herättely

Uniapneaepäilyssä puolisolla ja muilla läheisillä on tärkeä rooli. Uniapneaa sairastavista miesvastaajista 32 prosenttia oli hakeutunut tutkimuksiin puolison kehottamana.

Myös huoli omasta terveydentilasta oli syy hakeutua hoitoon. Naiset hakeutuvat tutkimuksiin useammin jatkuvan väsymyksen vuoksi. Monet mainitsivat syyksi aamupäänsäryt.

Kyselyvastauksissa nousi esiin myös vaaratilanteita. Moni vastaaja mainitsi tutkimuksiin hakeutumisen syyksi sen, että oli tullut jo nukahdettua auton rattiin. Myös se, että koira oli herätellyt vastaajaa, kun tälle oli tullut hengityskatkos, oli pysäyttänyt ja saanut hakeutumaan hoitoon.

Osa vastaajista toteaa, että tutkimuksiin ei tule hakeuduttua, vaikka uniapneasta on epäilyksiä. Suurimmaksi syyksi vastaajat toteavat saamattomuuden – vastaajat kokevat, että ei ole aikaa tai saanut aikaiseksi hakeutua. Myös raha ja tiedonpuute korostuivat vastauksissa.

-Varmasti yleisin syy unilääkärin vastaanotolle hakeutumiseen on väsymys tai kokemus huonolaatuisesta yöunesta. Osa potilaista osaa jo heti epäillä uniapneaa, mutta toisilla sen mahdollisuus ei ole tullut lainkaan mieleen. Väsymyksen syyksi on paljon muitakin mahdollisia syitä eikä välttämättä osata ajatella uniapnean tai muun unihäiriön mahdollisuutta, Kanervisto pohtii.

Monella uniapnean hoito jää kesken

Vastaajista kymmenen prosenttia ei hoida uniapneaansa millään tavalla. Syyksi vastaajat ilmoittivat, että uniapnea voi olla niin lievä, ettei sitä hoideta. Neljäsosalla miehistä uniapnean hoito oli kuitenkin jäänyt kesken ja CPAP-hoito koettiin monimutkaiseksi ja hankalaksi.

CPAP-hoidon aloitus on yksilöllistä ja jokainen kokee sen eri tavalla. Kaikki eivät saa heti ensimetreillä hoidosta täyttä hyötyä irti, vaan CPAP-laitteen käyttö voi vaatia totuttelemista.

Alku voikin tuntua jopa tuskastuttavalta, varsinkin silloin, jos on kuullut ja lukenut pelkkiä onnistumistarinoita hoidon aloituksesta.

Valtaosalla vastanneista vointi oli kuitenkin parantunut CPAP-hoidon aloittamisen jälkeen. Miehillä hoidon aloittaminen sujui keskimääräistä paremmin kuin naisilla.

Kanervisto kannustaa tutkimaan ja hoitamaan uniapneaa, koska siitä on hyötyä omalle elämänlaadulle:

-Uniapnean hoito kannattaa. Uniapnean hoito parantaa sekä unen laatua että päiväaikaista jaksamista ihan merkittävästi. Uniapnean hyvä hoito myös vähentää riskiä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin.

Poimintoja kyselyn vastauksista:

  • Uniapneadiagnoosi: Vastaajista 45 % kertoi, että heillä on todettu uniapnea.
  • Puolison merkitys: 32 % uniapneaa sairastavista miesvastaajista oli hakeutunut uniapneatutkimuksiin puolison kehottamana.
  • Huoli uniapneasta: Uniapnean mahdollisuudesta itsellä tai läheisellä oli huolissaan 59 % vastaajista.
  • CPAP-hoito yleisin: Suurin osa vastanneista hoitaa uniapneaansa CPAP-laitteella.
  • Hoitamaton uniapnea: Uniapneadiagnoosin saaneista vastaajista 10 % ei hoida uniapneaansa mitenkään.
  • Yli puolet vastaajista epäilee: 60 % vastaajista oli huolissaan uniapnean mahdollisuudesta itsellä tai läheisellä.
  • Kaikki eivät tiedä uniapnean terveysvaikutuksista: Suurin osa vastanneista kertoo tietävänsä, millaisia oireita uniapneaan kuuluu. Kuitenkin noin 20 % vastanneista miehistä kertoi, ettei tiedä miten hoitamaton uniapnea vaikuttaa terveyteen.