Lihavuuden hoitoon ja painonhallintaan käytettävien lääkkeiden käyttö on kasvanut Suomessa vauhdilla.
Vuonna 2025 lihavuuslääkkeitä osti jo lähes 108 000 henkilöä, mikä oli 43 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2020 käyttäjiä oli vajaat 7 000.
Kasvu perustuu lähes kokonaan potilaiden itse maksaman semaglutidin käytön lisääntymiseen. Lihavuuslääke Ozempic sisältää semaglutidia.
Semaglutidia sisältäviä valmisteita osti lihavuuslääkekäyttöön vuonna 2025 lähes 90 000 henkilöä. Uusien lääkkeiden käyttö on myös lisääntynyt, mutta esimerkiksi tirtsepatidin käyttäjämäärät ovat yhä selvästi pienempiä.
Kelan asiantuntijalääkäri, dosentti Pia Pajunen muistuttaa, että lääkkeiden rinnalla tarvitaan aina myös muuta hoitoa.
Laulaja Antti Railio teki suuren ratkaisun: Lihavuusleikattiin
– Lihavuuslääkkeiden käyttö yleistyy nyt erittäin nopeasti. Lääkehoidon rinnalla on välttämätöntä vahvistaa myös pitkäjänteistä elämäntapahoitoa, jonka pitää aina olla osa lihavuuden hoitoa, Pajunen sanoo.
Tässä iässä käytetään eniten
Lihavuuslääkkeiden käyttäjistä suurin ryhmä on 45–65-vuotiaat. He muodostavat yhteensä 54 prosenttia kaikista käyttäjistä. Naisia käyttäjistä on noin 70 prosenttia ja miehiä 30 prosenttia.
3 asiaa mitä lääkäri haluaa sinun lihavuuslääkinnästä tietävän
Lääkkeisiin käytettiin Suomessa vuonna 2025 yhteensä 90 miljoonaa euroa. Tästä potilaiden itse maksaman käytön osuus oli 84 miljoonaa euroa. Sairausvakuutuksesta korvattiin lihavuuslääkkeitä 6 miljoonalla eurolla 17 000 henkilölle.
Korvattavia lihavuuden lääkehoitoja ovat tällä hetkellä vain liraglutidi sekä bupropionin ja naltreksonin yhdistelmävalmisteet. Semaglutidi on toistaiseksi korvattava vain tyypin 2 diabeteksen hoidossa, vaikka sitä käytetään selvästi enemmän potilaan itse maksamana lihavuuslääkkeenä kuin diabeteslääkkeenä.
Kelan erikoistutkija Terhi Kurkon mukaan juuri hinta jarruttaa käyttöä.
– Lihavuuslääkkeiden käytön kasvua hillitsee pääasiassa niiden hinta. Tällä hetkellä vain kaksi lääkettä on korvattavia lihavuuden hoidossa, ja niiden käyttö on vähäistä. Korvattavuus vaikuttaa kalliiden lääkkeiden käyttöön merkittävällä tavalla, Kurko sanoo.
Myös reseptejä kirjoitetaan selvästi enemmän yksityisellä kuin julkisella puolella. Vuonna 2025 yksityisellä sektorilla kirjoitettiin 62 prosenttia lihavuuslääkeresepteistä.
Asiantuntijoiden mukaan lihavuus on pitkäaikaissairaus, jota pitää hoitaa pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja moniammatillisesti. Lääkehoito voi tukea elintapamuutosta, mutta sen tueksi tarvitaan aina elintapahoitoa ja säännöllistä seurantaa. Haittavaikutusten riski on olemassa kaikessa lääkehoidossa, ja myös laihtumistulokset vaihtelevat yksilöllisesti paljon.
Kurko muistuttaa, ettei lyhyt lääkekokeilu riitä.
– Lyhytaikainen lääkekokeilu ei riitä pitkäaikaisten sairauksien hoidoksi. Lihavuuden hoidossa tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja pysyvää elintapamuutosta kuten verenpainetaudin hoidossa. Myös painon niin sanottu heiluriliike eli toistuva nouseminen ja laskeminen on terveydelle haitallista, Kurko sanoo.