Tutkijat ovat selvittäneet, voiko jo siitä, miten ihminen kävelee, seisoo tai nousee tuolilta, saada viitteitä myöhemmästä muistisairauden riskistä.

Englannissa tehtyyn seurantatutkimukseen osallistui 4 927 vähintään 60-vuotiasta, joilla ei tutkimuksen alussa ollut todettu muistisairautta. Aluksi he tekivät kolme tehtävää.

Nukahdatko usein päivällä? Uusi tutkimus paljasti yhteyden muistisairauksiin

Tasapainoa mitattiin kolmessa asennossa. Ensin osallistuja seisoi jalat rinnakkain. Seuraavaksi hän siirsi toista jalkaa hieman eteenpäin niin, että kantapää oli toisen jalan isovarpaan vieressä. Vaikeimmassa asennossa jalat olivat samalla viivalla peräkkäin, kantapää kiinni toisen jalan varpaissa.

Ennen Alzheimerin toteamista tapahtui tietty muutos, suomalaistutkijat kertovat

Tuolilta piti nousta seisomaan viisi kertaa peräkkäin mahdollisimman nopeasti. Testaaja mittasi, kuinka kauan viiteen nousuun kului. Myös kävelytestissä otettiin aikaa, mutta 2,44 metrin matka käveltiin omaan tavalliseen tahtiin.

Kustakin tehtävästä sai enintään neljä pistettä. Paras mahdollinen yhteistulos oli siis 12 pistettä.

Seuranta-ajan mediaani oli 8,7 vuotta. Sinä aikana tutkijat tunnistivat osallistujien joukosta 252 muistisairaustapausta. Tieto perustui joko osallistujan ilmoittamaan lääkärin diagnoosiin tai läheisen arvioon siitä, miten osallistujan muisti ja ajattelu olivat muuttuneet.

Suurin ero näkyi vähiten ja eniten pisteitä saaneiden välillä. Nollasta kolmeen pistettä saaneilla muistisairauden riski oli seurannan aikana noin 2,5-kertainen verrattuna 10–12 pistettä saaneisiin. Neljästä kuuteen pistettä saaneilla riski oli noin 1,7-kertainen. Erot säilyivät, kun tutkijat ottivat huomioon muun muassa iän, liikuntatottumukset ja pitkäaikaissairaudet.

Tutkimus jätti avoimeksi, mistä yhteys johtui. Yksi mahdollisuus on, että alkava muistisairaus vaikeuttaa liikkumista jo ennen kuin sairaus tunnistetaan.