Juulia on perheenäiti ja tekee useaa eri työtä. Laihduttaminen on jo sinänsä vaikeaa, mutta kuinka erittäin kiireinen nainen siinä onnistui – tässä Juulian oma tarina.

—

Ylensyöminen sai päätöksensä elokuussa 2017. Astuin vaa’alle, johon heilahti luku, joka veti minut hiljaiseksi: 104.8kg. Tuo hetki oli merkittävin ja sai heräämään. En ollut käynyt pitkään aikaan puntarilla, painoni oli jo vuosia pysytellyt samoissa luvuissa noin 94-97kg välillä. Satasen rajan ylitys oli minulla se havahduttavin kohta.

Olen 22-vuotias 3-vuotiaan lapsen äiti, opiskelevan miehen avovaimo ja koiran sekä viiden kissan omistaja. Käyn useassa eri työssä ja arki on yleensä hyvin kiireistä, kun pitäisi töiden päälle ehtiä hoitaa kotipuolen asiatkin.

Ennen elämäntaparemontin alkua olin jatkuvasti väsynyt sekä hyvin julma omaa kehoani ja itseäni kohtaan. Energiaa ei työpäivän jälkeen tuntunut olevan yhtään ylimääräistä. Tunsin huonoa omatuntoa siitä, etten jaksanut kävellä edes läheiseen leikkipuistoon tyttöni kanssa, vaan liikuin autolla paikasta toiseen ja silloinkin vain pakon edessä. Pyöritin kyllä koko palettia, kävin töissä ja näin ystäviä, tein ruoan perheelle, siivosin ja hoidin lemmikit. Olin usein pahalla päällä ja kiukkuinen, koska kaikki tuntui niin raskaalle. Kehoni ei ollut 22-vuotiaan.

Kiireisessä arjessa pikaruoka tuli suureksi osaksi arkea. Hetki koko perheellä buffet kiinalaisessa tai Pizza Raxissa olivat niin sanotusti arjen tähtihetkiä. Ruoasta oli vuosien aikana muodostunut ratkaisu kiireeseen, pahaan mieleen, itsensä palkitsemiseen…ruoka sopi tilanteeseen kuin tilanteeseen. Tilasimme paljon pizzaa kotiin yhdessä miehen kanssa sen helpottaessa mukavasti kiirettä. Mikäli oli tiivisohjelmainen päivä, ajoin sen enempiä miettimättä Mc’Donaldsin autokaistalle ja tilasin itselleni ruokaa. Sipsit kuuluivat myös itseni palkitsemis- kategoriaan. Perustelin aina kaupassa itselleni, että olen sipsihetken lempisarjani ääressä ansainnut. Koska syöminen oli jatkuvaa ja buffetissa käytiin myös tiiviisti, alkoi pikkuhiljaa kotiruoka-annoksetkin kasvamaan. Join myös paljon Coca Colaa sekä energiajuomia.

Tähän oltiin tultu; 104.8kg. Olen 173cm pitkä, joten painoindeksini oli 35.03; vaikea lihavuus. Olin tiedostanut mihin suuntaan olin menossa, mutta uskottelin itselleni alati, ettei paino nouse, koska arkeni on niin aktiivinen. Jokin päässäni naksahti ja päätin siltä istumalta, että nyt minulle riittää. Otin välittömästi aloituskuvat, jotka motivoivat minua lisää. En ollut nähnyt itseäni niin suurena, mitä kamerassa oleva kuva oli.

Minulle oli alusta asti selvää, että teen tämän nyt kunnolla. Olin vuosia aiemmin kokeillut Nutrilett-pussikuuria ja todennut sen huonoksi ratkaisuksi. Otin selvää ja kahmin tietoa terveellisestä elämäntapamuutoksesta. Kasviksia niin paljon kuin vatsa vetää, vähintään puoli kiloa päivässä. Päätin heti, että jätän punaisen lihan pois ja käytän kanaa, kalkkunaa ja eri kaloja sekä kasvisruokia, koska nämä ovat kevyempiä vaihtoehtoja, ja saisin syödä isompia annoksia niitä.

Vedelle kävin heti pikimmiten ostamassa vesipullon, jotta näen paljonko juon päivässä. Juomista jouduin opettelemaan limujen ja energiajuomien jälkeen. Lisäsin veteen marjoja, sitruunaa sekä limeviipaleita maustamaan vettä.

Leipää en jättänyt pois. Säilytin ruokavaliossani tummat täysjyväruisleivät. Levitteen ja maidon vaihdoin kevyempään. Olin saattanut ennen syödä leipiä meetwurstilla sekä juustolla päällystettynä kevyesti neljä kerralla, nyt otin neljän sijasta yhden. Päälle laitoin runsaasti salaattia, kurkkua, paprikaa, tomaattia ja kalkkuna/ broilerleikkelettä. (Juttu jatkuu…)

ILMOITUS
Rehellinen suomalainen seuranhakusivusto – ei maksuyllätyksiä!

Pyrin syömään joka aterialla hiukan kaikkea; hyviä rasvoja, proteiinia, marjoja/kasviksia/hedelmiä sekä hyviä hiilihydraatteja. En laskenut tarkkaan kaloreita, mutta katsoin alussa tuoteselostetta tarkkaan sekä kalorimääriä, jotta oppisin ymmärtämään mitkä tuotteet painonpudottamisvaiheessa olisivagt hyväksi minulle ja kuinka paljon mahdollisesti kyseistä tuotetta saa syödä verrattuna toiseen. Kehittelin omia reseptejä, kuten tulisen kirkasliemisen kanakeiton, jossa korvasin perunan mieluummin lantulla. Tuota keittoa söikin useamman päivän.

Kiireisessä arjessa salaatit ja niiden eri variaatiot tulivat osaksi elämää. Myös ulkona käydessä salaatti oli parhain vaihtoehto, koska useassa paikassa ei jaksa alkaa kaivelemaan tietoja ravintoaineista. Jätin salaatinkastikkeet ja kaiken mahdollisen valmiin pois. Tein salaattiin kastikkeen sekoittamalla ruokalusikallisen oliiviöljyä, sitruunaa, valkosipulia ja mausteita.

Hyviä rasvoja nautin pähkinöiden, oliiviöljyn tai avokadon muodossa. Pyrin maistelemaan jatkuvasti uusia makuja ja opettelemaan avoimesti syömään uutta. Lapsiperheen kiireisen arjen pelastajana on toiminut myös pakastealtaan tarjonta. Käytän hyödyksi myös pakastealtaan uunijuureksia, kasvissuikaleita broilerkiusaukseen sekä muita tarjolla olevia vihanneksia. Kurkkua, paprikaa ynnä muuta on hyvä olla alati kaapissa valmiiksi pilkottuna kiireisiin hetkiin.

Päätin olla syömättä 2-3 kuukautta herkkuja tai pikaruokaa, jotta pääsisin eroon herkuttelukierteestä ja saisin työstettyä syitä ja rakennettua terveempää ajattelutapaa herkkuhetkiä kohtaan. Liityin someryhmään, joka oli isona tukena alkuvaiheiden herkimmillä hetkillä. Mikäli houkutus kasvoi, etsin terveellisempiä vaihtoehtoja noihin hetkiin. Ostin useasti kasan vihanneksia ja dippasin niitä salsaan. Myös proteiinijäätelöä saattoi alussa kulua purkki tai muutama viikossa. Pääni piti ja päätin etten ratkea.

Aloitin heti alussa rajusti liikunnan. Aloin käymään 3-5 kertaa viikossa vähintään viiden kilometrin lenkeillä. Tämä on hyväksi tueksi painonpudotuksessa, mutta tahti uuvutti minut pian. Tuli puolentoista kuukauden jakso, kun en jaksanut käydä lenkillä kuin pienemmän pissatuslenkin muodossa koiran kanssa. Minulle kuitenkin sanottiin, että painonpudotuksesta noin 80 prosenttia tapahtuu ruokailutottumuksia muuttamalla ja noin 20 prosenttia iikunnan ansiosta. Tämän voimin päätin pysyä ruokavaliossani ja jatkaa lenkkeilyä, kun jaksan. Päätös oli hyvä, koska paino tippui jatkuvasti. Painonpudotus oli alussa alati 1-2kg/vko, alussa lähti ensimmäisen viikon aikana 4 kiloa nesteiden vuoksi.

Jatkuvasti tippuva paino sai minut jaksamaan paremmin sekä motivoi uudestaan liikunnan pariin. Jouduin käymään jatkuvasti henkistä mietiskelyä, miksi olin elänyt niinkuin olin ja mikä minua motivoi jatkamaan. Sanonkin nyt, että prosessissa suurin osa matkasta on ollut henkistä työstämistä. Jos ei tätä tee itseään varten, ei jaksa matkaa tehdä kauaa. Syiden on lähdettävä itsestä.

Muutin näkökulmaani asioihin ja aloin näkemään terveellisen ruokavalion kehoni hoitamisena ja rakastamisena. Hyvän terveellisen aterian päälle ei ollut huono tai täysi olo. Mietin myös suhtautumista itseäni kohtaan. En palkitsisi itseäni sipsipussilla vaan palkitsen itseni, kun hellin kehoani terveellisillä ja värikkäillä ruuilla. On nähtävä kokonaisuus, jottei palaa vanhaan takaisin.

Tuli hetkiä, jolloin paino jumitti paikoillaan ja minua ahdisti. Vaaka joutui tuolloin piiloon kahdeksi viikoksi ja jatkoin syömistä hyvin ja liikuin. Pitää luottaa ruokavalioon ja siihen, että kyllä se sieltä sitten lähtee tippumaan. Mittanauhaa käytin myös, se on kuin onkin usein parempi mittaamaan edistymistä.

Olen käynyt elämäntaparemontin aikana yhden kerran pizzalla, kerran hampurilaisella sekä kerran kiinalaisessa. Otin myöskin rennommin jouluna ja nautin muutaman palan juustokakkua sekä joulupöydän antimia. Suklaatakin otin kerran. On tärkeää opetella kohtuus. Kohtuuden ja terveellisen ruokavalion opettelu sujuu parhaiten kieltäytymällä kaikesta aluksi.

Minulle useamman kerran naureskeltiin, kun en ottanut pullaa tarjottaessa tai kun söin kuivattuja omenalastuja elokuvissa. Ajattelin oman pääni sisällä, että kumma homma. Kannattaa kertoa mahdollisimman monelle lähipiirissä elämäntaparemontista, jolloin kaikki tiedostavat, missä mennään. Kannoin omia eväitä mukana, mikäli tiesin meneväni paikkaan, jonka ruuat eivät minulle sopineet. Hiljalleen tästä muodostui tapa elää. Energiaa tuntui riittävän kaikkiin päivän askareisiin hyvin ja oloni oli niin hyvä, että se loisti ulospäin. En enää ymmärrä, miksen tuolloin rakastanut itseäni niin kuin nyt. Haluan keholleni vain parasta!

Mikäli aloittaminen tuntuu hankalalle, tai ei tiedä mitä tehdä, suosittelen lämpimästi että rakastat itseäsi niin paljon jotta palkkaat ammatti-ihmisen auttamaan aloituksessa. Ehdottomasti sellainen asia, mistä ei kannata tinkiä. Lisävuodet lapsien kanssa, hyvä olo ja terveys eivät ole rahassa mitattavissa. Palkitse onnistumistasi 5-10 kilon välein esimerkiksi kauneushoidolla, hieronnalla tai kampaajalla käynnillä, älä tee ruuasta palkitsijaa.

Minulla oli myös ajatus, etten pystyisi tähän. Uskoin, että terveellistä ruokaa syömällä vaivaisi jatkuva nälkä. Olin väärässä! Voin kiittää itseäni, etten luovuttanut. Nyt voin hymyillä 25 kiloa kevyempänä. Tavoitepainooni kehonkoostumusmittauksen mukaan on seitsemän kiloa, ja aion tuon lopun karistaa pikku hiljaa saliharrastuksen sekä ryhmäliikuntatuntien avulla.

En luopuisi liikkumisesta tai puhtaasta ruuasta mistään hinnasta. Liikkumiseen on motivoinut päivittäin myös itselleni joululahjaksi ostettu aktiivisuusranneke. Hyvä olo näkyy ja tuntuu! Olen myöskin havahtunut, että minulla on nyt rajattomat mahdollisuudet kehittää kehoani, oppia uusia lajeja ja asioita, saada uusia tuttavia liikuntaharrastuksen parissa, ja mikä parhainta, opettaa tyttärelleni terveellistä esimerkkiä ja jaksaa juosta hänen kanssa kilpaa, touhuta, eikä ylipaino enää rajoita minua tai tekemistäni. Tunnen vihdoin löytäneeni ilon ja energian elämääni. Sinäkin pystyt siihen!

Kuinka tein sen?

-Ei prosessoitua ruokaa, suosin tuoreita vihanneksia ja hedelmiä. Käytän kalkkunaa, kanaa, kaloja
-Riittävä veden juonti
-Kastikkeet ja marinadi lihoille itse tehden käyttäen oliiviöljyä, sitruunaa, mausteita ja yrttejä
-Vaalean leivän, pastan ja perunan tilalle täysjyvä ruisleipä, täysjyvä riisi sekä tumma makaroni. Hiilihydraattien määrän vähentäminen esimerkiksi 1 leipä / ateria
-Hyvät rasvat; oliiviöljy, lohi, avokado, pähkinät
-Herkuttelen salsavihanneksilla, Lohilo-jäätelöllä, marjoilla tai proteiinivanukkaalla
-En palkitse itseäni ruoalla, palkitsijana toimii jokin odotettu asia, esimerkiksi hierojalla käynti
-Pyrin pysymään liikkeessä ja olemaan aktiivinen
-Lähiympäristön tuki, etsi seuraa mukaan lenkille tai salille, viihdy ihmisten kanssa, jotka tukevat sinua
-Oman syömisen epäkohtien etsiminen ja itsetutkiskelu vanhoihin tapoihin
-Uusien ruokien rohkea kokeilu ja maistelu
-Usko omaan itseensä sekä ruokavalioon

ILMOITUS
Rehellinen suomalainen seuranhakusivusto – ei maksuyllätyksiä!