Peräti 59 prosenttia suomalaisista nukkuu stressaantuneena huonosti ja 58 prosenttia kokee olevansa kireä ja ärtynyt.

Työterveyslääkäri Anne Lehtonen neuvoo tässä jutussa, miten stressinhallintaa voi parantaa ja miten työn aiheuttamaa stressiä pyrkiä vähentämään.

-Vaikka itse stressikokemus on psykologinen, ovat monet vaikutukset ja oireet usein fyysisiä, työterveyslääkäri Anne Lehtonen kertoo.

Vihaisuus ja ärtymys ovat normaaleja reaktioita epämiellyttäviin asioihin, kuten stressiin. Mehiläisessä työskentelevän Anne Lehtosen mukaan haasteelliseksi reaktiot muuttuvat silloin, jos ne jäävät pitkäkestoisesti vaikuttamaan. Ne voivat silloin jo itsessään sekä aiheuttaa että pahentaa stressin henkisiä ja fyysisiä oireita.

Rytmi

Naisista jopa 66 prosenttia kokee stressaantuneena nukkuvansa huonosti, ja miehistäkin yli puolet.  Terveen ihmisen yöuni on yksilöllistä, sillä riittävän yöunen kesto ja vuorokausirytmin pituus vaihtelevat melko paljon.

-Säännöllinen vuorokausirytmi auttaa useimmiten. Monet nukahtavat parhaiten klo 21–24 välillä. Vireyttä lisäävät aktiviteetit ja alkoholi olisi hyvä unohtaa kokonaan, jos haluaa välttyä turhilta nukahtamisvaikeuksilta, Lehtonen neuvoo.

-Terve henkilö nukahtaa tavallisesti alle puolessa tunnissa ja on yön aikana valveilla korkeintaan vajaat puoli tuntia.

Tutkimuksen mukaan erityisesti alituinen kiire ja työasiat tai työttömyys aiheuttavat eniten stressintunnetta. Myös se, että elämässä tapahtuu liikaa samanaikaisesti stressaa useaa.

-Stressiä syntyy tilanteissa, joissa ulkopuolelta tulevat vaatimukset eivät kohtaa omien voimavarojen kanssa. Ei saisi keskittyä vain suorittamiseen ja olla siten liian ankara itselleen, lääkäri Lehtonen ohjeistaa.

Mihin aikasi kuluu?

Jos tuntuu, että aina on kiire, voi olla hyvä alkuun tutkia, mihin aika ylipäätään kuluu. Lehtonen kehottaa kirjaamaan muutaman päivän ajan ylös, mihin aika lopulta tulee käytettyä. Silloin voi tunnistaa sen, mihin aika kului silloin, kun piti tehdäkin jotain muuta.

Entä lääkäriin meno?

-Lääkäriin olisi suotavaa hakeutua jo havaitessaan varhaisia stressiin sopivia hälytysmerkkejä, kuten suoliston toiminnan muutoksia, sydämen tykytystä ja hengityksen tai hikoilun kiihtymistä. Moni hakeutuu kuitenkin vastaanotolle vasta vakavassa uupumusvaiheessa, jolloin toiminta- ja työkyky ovat useimmiten jo vaikeasti häiriintyneet, Lehtonen tietää kokemuksesta.

Vakava pitkäkestoinen stressi saattaa aiheuttaa masennusta, työuupumusta ja päihteiden väärinkäyttöä – pahimmillaan jopa itsetuhoista käytöstä. Stressi voi aiheuttaa myös perhe- sekä parisuhdeongelmia. Haitalliseksi stressi muuttuu silloin, kun se alkaa kuluttaa henkilön voimavaroja siten, että työ- ja toimintakyky alenevat.

Tässä jutussa käytettiin lähteenä IROResearchin tutkimusta.

VIISI LÄÄKÄRIN VINKKIÄ STRESSIN HALLINTAAN

1. Älä ole liian ankara itsellesi. Muista, ettei elämä ole vain suorittamista.

2. Harjoittele läsnäoloa tässä hetkessä. Jo muutaman minuutin hengittely rentouttaa.

3. Pyri liikkumaan säännöllisesti. Liikunta lievittää ahdistusta ja vahvistaa itsetuntoa.

4. Kiinnitä huomiota alkoholin käyttöön, sillä alkoholi vaikuttaa erityisesti unen laatuun.

5. Muista pitää tauot töissä ja huolehdi siitä, että säilytät sopivan väljyyden ajankäytössä vapaalla.