Kotihoidon asiakkaat käyvät elämänsä loppuvaiheessa usein päivystyksessä ja sairaalassa. Vuonna 2016 kotihoidon asiakkaista 90 prosenttia oli ollut sairaalassa kolmen kuukauden aikana ennen kuolemaansa ja 70 prosenttia oli käyttänyt päivystyspalveluja.
-Asiakkaat pitäisi hoitaa paremmin, vaatii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n vieraileva tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri.
-Siinä vaiheessa, kun kuolemaa ei voi välttää, iäkäs ihminen tarvitsee riittävän ja osaavan hoidon sinne missä hän asuu. Kun sairaalassa ei ole enää mitään tehtävissä, siirto aiheuttaa ylimääräistä rasitusta sekä kuolevalle itselleen että hänen läheisilleen, Harriet Finne-Soveri jatkaa.
Nyt on julkaistu alustavia tietoja palliatiivisen hoidon tilasta. Selvitys on osa sosiaali- ja terveysministeriön palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämishanketta, jossa THL on mukana. Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää palliatiivisen hoidon ja saattohoidon käytäntöjä. Loppuraportti valmistuu vuoden lopulla.
Vanhuspalvelujen tila –tutkimuksen mukaan (2018) yli 40 prosentilla kotihoidon henkilöstöstä oli heikko kivunhoidon ja saattohoidon osaaminen. Kotihoidon yksiköistä 72 prosenttia sai tukea kotisairaalalta, ja vain 36 prosentilla oli tukenaan saattohoitotiimi.
-Kotihoitoon tarvitaan lisää palliatiivisen ja saattohoidon osaamista, ja kotisairaalan tukea on syytä vahvistaa, tiivistää Finne-Soveri tuloksia.
Kotisairaala tarjoaa sairaalamaista hoitoa potilaan kotona tai hoivakodissa tilanteessa, jossa sairaalassa oleminen ei ole välttämätöntä.
-Parempi henkilöstömitoitus ei takaa kivunhoidon, lääkehoidon ja saattohoidon osaamista. Avain parempaan elämän loppuvaiheen hoitoon on lisätä sairaanhoitajien osuutta henkilöstöstä ja kouluttaa koko henkilöstö saattohoidon perusteisiin, professori toteaa.