Selkäkipu on varsin yleinen vaiva, ja suurin osa ihmisistä käy elämänsä aikana läpi ainakin yhden kipujakson. Selkäkivuista kärsii noin joka kolmas suomalainen tälläkin hetkellä.

Ehkä juuri yleisyydestään johtuen selkäkipuihin liittyy paljon uskomuksia, myyttejä ja suorastaan pelkoa.

Luulottelun, myyttien ja tutkimustiedon viidakossa voi tavallisen ihmisen olla vaikea suunnistaa kipunsa kanssa. Uskallanko liikkua? Onko tämä vaarallista? Vahingoittuuko selkä, jos nostan jotain? Auttaako leikkaus tai lääkkeet? Entä hieronta?

Oikein hoidettuna suuri osa selkäkivuista paranee kokonaan. Emme ajattele, että yksi keuhkokuume vaurioittaa keuhkojamme pysyvästi niin että sen jälkeen hengästyminen on vaarallista. Miksi selkäkivun suhteen olisi toisin? Tässä kymmenen väittämää ja faktaa aiheesta:

1. Selkäkipu on yleistä eikä se aina ole merkki siitä, että jotain on mennyt rikki.

Varsinkin äkillisesti iskevä selkäkipu voi tehdä kipeää ja pelästyttää, mutta onneksi selkäkipu on vain harvoin vaarallista. Selkäkivusta kärsii 84 prosenttia väestöstä elämänsä aikana – kaikissa ikäryhmissä. Kipu voi johtua monesta muustakin tekijästä kuin vain rakenteellisista syistä, esimerkiksi stressi, huono uni tai sosiaaliset konfliktit voivat herkistää hermostoa ja kehoa kivulle. Tällöin selkäkipu voi tuntua voimakkaampana, vaikka mitään vauriota ei selässä olekaan.

2. Röntgen- tai magneettikuviin ei ole kiire eikä niitä yleensä edes tarvita. Turhasta kuvantamisesta voi olla jopa haittaa.

Usein ajatellaan että “kuva on pakko ottaa”. Todellisuudessa vain epäiltäessä vaarallista syytä kivulle täytyy kuva ottaa, nopeastikin. Vaarallisia alaselkäkipuja on kuitenkin vain noin prosentti kaikista tapauksista ja tuosta prosentista suurin osa on murtumia, joiden osalta kliininen kuva paljastaa syyn. Lisäksi kuvissa näkyy lähes aina kulumia ja muita löydöksiä, joiden yhteys kipuun on heikko tai olematon. Niitä kun on paljon myös täysin kivuttomilla.

3. Selkä ei ole herkkä vahingoittumaan, vaan itseasiassa hyvinkin vahva ja sopeutuvainen.

Ei ole tavatonta, että selkä nähdään heikkona ja erityishuomiota kaipaavana rakenteena. Usein tämä ajatus saattaa olla peräisin terveydenhuollon ammattilaisilta, läheisiltä tai mediasta. Nykytiedon mukaan pelko on liioiteltua eikä selkä ole mitenkään herkkä “menemään pois paikoiltaan”. Negatiiviset uskomukset selän heikkoudesta myös altistavat pelolle, joka voi pahentaa kiputilannetta ja pitkittää toipumista.

4. Selän rakenteesta huomaa, että se on suunniteltu taipumista ja nostamista varten. Yhtä oikeaa asentoa tai tapaa liikkua ei ole olemassa.

Jos selän ei kuuluisi taipua tai kiertyä, olisi evoluution aikana sellainen liike rajoitettu siitä pois. Ei ole yllättävää, jos selkä kipeytyy eteenpäin taivutuksia tehtäessä, jos niitä normaalisti välttelee. Kipeytyyhän pyörän satulaan talven aikana tottumaton takapuolikin kevään ensimmäisistä pyörälenkeistä. Tärkeää on totuttaa selkä erilaisiin tapoihin liikkua ja kuormittua.

5. Selkäkipu harvoin johtuu ryhdistä eikä istumisen ergonomiasta kannata stressata liikaa.

Toisin kuin usein luullaan, yhtä ideaalista ryhtiä ei ole olemassa ja usein selkäkipuiset jännittävät lihaksiaan liiaksi “korjatakseen ryhtiään”. Vastaavasti kivuttomat ihmiset käyttävät laajempia liikeratoja sekä istuvat usein enemmän rennoissa ja löhöilevissä asennoissa. Tärkeintä on vaihdella asentoja riittävän usein ja pitää pieniä taukoja kuin yrittää löytää yksi oikea tapa istua tai seistä.

6. Selkäkipu ei parane lepäämällä eikä kirurgin juttusille ole kiire.

Selkäkivun osalta yksi parhaiten tiedetty seikka on, että se ei parane paikallaan lepäämällä vaan pienestä epämukavuudesta huolimatta liikkuminen ja hiljalleen normaaliin elämään palaaminen on tärkeää. Leikkauksia tarvitaan vain harvoin ja asiantuntijat kyllä osaavat tunnistaa ne tilanteet, joissa kirurgin mielipide on paikallaan.

7. Selkä kaipaa liikettä ja liike tekee selälle hyvää, mutta jostain syystä usein liikkumista pelätään.

Liikkuminen itselle sopivalla tavalla on usein avuksi. Liikunnan ei tarvitse olla mitään maratonurheilua, vaan jo lyhyet pätkät päivän aikana auttavat. Fysioterapeutti voi auttaa täsmäliikkeiden pohdinnassa ja sopivan liikuntamuodon etsimisessä. Liikunnan ei pidä olla mitään uutta ja vaikeaa, vaan se voi olla mitä vain, mistä saa iloa.

8. Vahvoista lääkkeistä ei välttämättä ole apua.

Lääkärisi osaa varmasti neuvoa kipulääkkeiden käytön kanssa, mutta lääkkeiden syönti ei ole välttämätöntä toipumisen kannalta. Tuoreissa tutkimuksissa lääkkeiden teho on jäänyt varsin pieneksi, joten jos niistä ei koe olevan apua, ei niitä ole pakko syödä.

9. Selkäkipuun tarjotaan hoidoksi mitä kummallisimpia ja uusimpiin trendeihin ja villityksiin perustuvia ihmehoitoja, joiden tehoa ei ole onnistuttu todentamaan.

Netti ja mediakin on pullollaan tarinoita seuraavasta ihmehoidosta tai -laitteesta, jolla selkäkipu on saatu kuriin, mutta näiden menetelmien tehosta ei usein ole tietoa. Kannattaa siis olla sopivan skeptinen, etenkin jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.

10. Selkäkipua voidaan hoitaa ja pitkäkestoinenkin kipu voi helpottaa.

Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö selkä voisi tulla uudestaan kipeäksi tulevaisuudessa, mutta muistamalla muutamat vinkit tästäkin tekstistä ja säilyttämällä itsevarman, aktiivisen ja positiivisen asenteen maksimoit mahdollisuutesi selvitä ongelmista.

Asiantuntijana OMT-fysioterapeutti Jukka Aho Mehiläisestä.