Oulun yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus on löytänyt kymmeniä uusia geneettisiä riskitekijöitä lannerangan selkäydinkanavan ahtaumalle.
Kyse on yleisestä selkäsairaudesta, joka rajoittaa etenkin ikääntyneiden liikkumista.
Fyssari neuvoo: Paras tapa rentouttaa selkä
Lannerangan selkäydinkanavan ahtauma syntyy, kun alaselän rakenteet rappeutuvat ja selkäydinkanava kaventuu. Tällöin hermot voivat joutua puristuksiin. Kaikille ahtauma ei aiheuta oireita, mutta osalla se voi näkyä selvästi arjessa.
Laurin selkäkivut hävisivät – muutama kerta riitti
Tyypillinen oire on niin sanottu katkokävely. Kävely alkaa sattua, jalkoihin voi tulla puutumista tai heikkoutta, ja liikkuminen pakottaa pysähtymään. Oireet helpottavat usein levossa.
Arvioiden mukaan selkäydinkanavan ahtauma koskettaa maailmanlaajuisesti yli sataa miljoonaa ihmistä.
3 asiaa selkäkivusta – totta vai tarua
Tutkimuksessa analysoitiin yli 780 000 ihmisen geeni- ja terveystietoja. Mukana oli aineistoja suomalaisesta FinnGen-tutkimuksesta sekä Viron ja Ison-Britannian biopankeista.
– Kyse on yhdestä laajimmista lannerangan selkäydinkanavan ahtaumaa käsittelevistä geneettisistä tutkimuksista, kertoo tutkimuksen pääanalyytikko Ville Salo Oulun yliopistosta.
Tutkimuksessa tunnistettiin 73 aiemmin tuntematonta ja 15 jo tiedettyä geenialuetta, jotka liittyvät lannerangan selkäydinkanavan ahtauman riskiin. Lisäksi tutkijat tarkastelivat erikseen potilaita, jotka olivat joutuneet selkäleikkaukseen sairauden vuoksi. Heiltä löytyi 32 uutta geenialuetta, jotka näyttävät liittyvän sairauden vaikeampaan muotoon.
Löydetyt geenialueet liittyvät muun muassa selkärangan rakenteisiin, kudosten rappeutumiseen ja hermoston toimintaan. Tutkijoiden mukaan tulokset auttavat ymmärtämään, miksi osa ihmisistä saa oireisen selkäydinkanavan ahtauman ja osa ei.
Pitkällä aikavälillä tieto voi auttaa kehittämään uusia hoitomuotoja ja tunnistamaan riskiryhmiä nykyistä paremmin.
Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä.