Alkoholilla on suuri vaikutus tuloryhmien välisiin kuolleisuuseroihin

0

Suuri- ja pienituloisten välinen ero kuolleisuudessa kasvoi 2000-luvun alussa. Valtaosa tästä kasvusta johtui alkoholiin liittyvistä kuolemista (miehillä yli 80 prosenttia, naisilla lähes kokonaan).

Kun tuloryhmien välinen kuolleisuusero kääntyi vuoden 2007 jälkeen laskuun, selittivät alkoholisyyt tästä laskusta jälleen merkittävän osuuden, yli puolet. Näin analysoi Tilastokeskuksen kuolleisuusaineistoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uusi Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisu.

2000-luvun alussa alkoholin kokonaiskulutus lisääntyi voimakkaasti, kun alkoholiveroa laskettiin huomattavasti vuonna 2004 ja taloudellinen tilanne oli Suomessa hyvä. Alkoholiin liittyvä kuolleisuus lisääntyi niin miehillä kuin naisilla, ja eniten pienituloisimmassa viidenneksessä.

Vuodesta 2007 lähtien toteutettujen viiden alkoholiveron korotuksen sekä taloudellisen tilanteen heikkenemisen myötä alkoholin kokonaiskulutus väheni yli kymmenellä prosentilla ja alkoholikuolleisuus kahdellakymmenellä prosentilla. Alkoholikuolleisuus väheni voimakkaimmin väestön pienituloisimmassa viidenneksessä, erityisesti miehillä.

Alkoholi nostaa pienituloisten kuolleisuutta

Merkittävä osa väestön eniten ja vähiten ansaitsevan viidenneksen välisestä kokonaiskuolleisuuden erosta johtui alkoholiin liittyvistä kuolemista. Vuonna 2014 kokonaiskuolleisuuden ero oli miehillä 970 kuollutta sataatuhatta henkeä kohti. Erosta 30 prosenttia laskettiin alkoholisyistä johtuvaksi. Naisilla vastaava osuus oli 17 prosenttia. Kulutuksen huippuvuonna 2007 miehillä suuri- ja pienituloisimman viidenneksen kuolleisuuserosta peräti 34 prosenttia johtui alkoholista, naisilla 20 prosenttia.

-Alkoholilla on tärkeä osuus syrjäytymisen aiheuttajana. Vien uusimmat tutkimustiedot professori Juho Saaren eriarvoisuuden vähentämistä pohtivaan työryhmään. Toivottavasti nämä tulokset huomioidaan myös eduskunnassa, joka alkaa keväällä käsitellä alkoholilain kokonaisuudistusta, sanoo pääjohtaja Juhani Eskola THL:stä.

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimus tehtiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston (HY) välisenä yhteistyönä käyttäen tilastoaineistoa, joka on muodostettu Tilastokeskuksessa rekisteritietoja yhdistämällä. Se kattaa Suomessa asuvan 25 vuotta täyttäneen väestön vuosina 1996–2014.

Tulokset riippuvat jonkin verran käytetyistä mittareista. Sosioekonomista asemaa mitattiin tässä tutkimuksessa asuntokunnan käytettävissä olevilla vuosituloilla, HY:n julkaisussa myös koulutuksella. Tässä kuoleman riskiä mitattiin ikävakioidulla kuolleisuudella 100 000 asukasta kohden, HY:n tutkimuksessa elinajanodotteella. Alkoholisyyt määriteltiin tässä kattavammin, huomioiden myös myötävaikuttavissa kuolemansyissä esiintyvät alkoholisyyt.

Jaa

Kommentoi