Mehiläinen kertoo, että sen terveysdatassa ja vastaanotoilla on nähtävillä huolestuttavia lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä haasteita.

Tuki- ja liikuntaelinongelmista johtuvat kiputilat vaivaavat jo kouluikäisiä. Samalla mielenterveyden häiriöiden lisäksi päänsärky, migreeni sekä ADHD yleistyvät.

Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, on tyytyväinen elämäänsä ja arkirytmi on kunnossa. Osan hyvinvointia kuormittavat kuitenkin erilaiset tekijät: masennus, ahdistuneisuus, päänsärky, migreeni sekä ADHD vaikuttavat yleistyvän lasten ja nuorten elämässä. Kuitenkin etenkin 13–18-vuotiaiden lasten ja nuorten masennus ja ahdistuneisuus ovat olleet kasvussa jo pitkään, ja ensidiagnoosit moninkertaistuneet viime vuosien aikana.

– Näemme pitkällä aikavälillä huolestuttavia mielenterveyden trendejä. Kasvavien Mehiläisen diagnoosimäärien taustalla voivat näkyä haasteet hoitoon pääsyssä julkisella sektorilla, mutta myös lasten ja nuorten lisääntyvät haasteet yhteiskunnassa. Kohtalaisen tai vaikean ahdistuneisuuden tiedetään heikentävän elämänlaatua. Siihen tulee saada riittävää ja oikea-aikaista laadukasta hoitoa, Lasten Mehiläisen vastuulääkäri Maarit Tarkiainen kertoo.

Myös ADHD-diagnoosit ovat kouluikäisillä 7–18-vuotiailla voimakkaassa kasvussa. Taustalla on monia tekijöitä, kuten kasvanut tietoisuus aiheesta sekä lääkehoidon mahdollisuuksista, mutta myös muun muassa ympäristöön liittyvät tarkkaavuutta kuormittavat tekijät. Näissä tekijöissä korostuvat ruutuajan lisääntyminen ja siihen liittyvä ylivirittyneisyys.

Tästä Vallilaan joulukangaskaupoille

– Hoitamattomana ADHD voi haitata kouluikäisen opintoja ja aikanaan työllistymistä. Se suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. Varhainen tuki vähentää pitkällä tähtäimellä muiden palveluiden kuormittumista, Mehiläisen psykologivälityksen vastaava psykologi Juulia Lahdensuo muistuttaa.

Koulunkäynnin ongelmat ja erityisesti koulua käymättömät oppilaat ovat huolta herättävä ilmiö.

Mitä enemmän ruutuaikaa, sitä enemmän…

Fysios Mehiläisen fysioterapeutti Katariina Pirnes on tutkinut väitöstutkimuksessaan niska-hartiakipujen ilmaantuvuutta. Väitös kertoo näiden olevan yhteydessä ruutuaikaan: Mitä enemmän ruutuaikaa, sitä enemmän niska-hartiakipuja.

Tästä Vallilaan joulukangaskaupoille

– Niska-hartiakivut ovat yleisin tuki- ja liikuntaelinvaiva kouluikäisillä lapsilla. Lasten kiputilat ja kipujen ilmaantuvuus ovat kasvaneet merkittävästi. Kevyen arjen ja suuren passiiviajan myötä lapsille ja nuorille syntyy työikäisten tavallisimpia oireita: kipeä niska ja selkä sekä rannevaivoja, sanoo Pirnes.

Jopa neljäsosa lapsista ja nuorista kokee viikoittaisia niska-hartiakipuja. Nuorilla esiintyy myös runsaasti muita tuki- ja liikuntaelimistä aiheutuvia kipuja ja oireita. Mehiläisen terveysdata kertoo, että päänsäryn ensidiagnoosit ovat miltei kaksinkertaistuneet murrosikäisillä 13–18-vuotiailla koronapandemiaa edeltäneestä tasosta. Myös 7–12-vuotiailla diagnosoidaan päänsärkyä lähes yhtä paljon. Mahdollisina syinä kasvavaan trendiin ovat liikunnan puuttuminen tai määrän väheneminen, ruutuajan lisääntyminen sekä lisääntynyt stressi.

– Siinä missä riittämättömällä liikkumisella, myös liikkumattomalla elämäntavalla on taipumus jatkua nuoruudesta aikuisuuteen, Pirnes kertoo.

Tästä Vallilaan joulukangaskaupoille

Muun muassa väsymyksen ja masennusoireiden on raportoitu liittyvän niska-hartiakipujen suurempaan esiintyvyyteen.

– Voi olla, että vauhdikkaassa toimintakulttuurien muutoksessa meille ei ole ollut aivan selvää, mikä on terveydelle edullista toimintaa. Nyt meidän pitäisi olla kiinnostuneita haittavaikutuksista ja ottaa muutama askel taaksepäin: varmistaa lapsillemme mahdollisuus hyvinvoivaan arkeen, sekä tukea tulevien työikäisten terveyteen ja hyvinvointiin, Pirnes päättää.