Liikunnalla on tärkeä merkitys niin kutsutun kakkosdiabeteksen hoidossa. Pelkästään yksi liikuntasuoritus vaikuttaa jo myönteisesti insuliiniherkkyyteen ja verensokeritasapainoon.
Pysyviä vaikutuksia saavutetaan toki vain säännöllisellä liikunnalla. Diabetekseen liittyvät poikkeavuudet korjaantuvat suuressa määrin liikunnan aiheuttamien aineenvaihduntamuutosten seurauksena. Liikunta lisää sokerin käyttöä lihaskudoksessa sekä vaikuttaa elimistön glukoosi- ja rasva-aineenvaihduntaan. Nämä vaikutukset näkyvät jo yhden liikuntasuorituksen aikana, mutta vaikutus kestää vain 2–72 tuntia. Liikunnan tuleekin olla toistuvaa, jotta saavutetaan pysyviä vaikutuksia. Säännöllisellä liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia myös kehon koostumukseen, veren rasva-arvoihin sekä sydän- ja verisuonitaudin riskiin.
Useiden tutkimusten mukaan paras hyöty liikunnan myönteisistä vaikutuksista saadaan yhdistetyllä aerobisella kestävyysliikunnalla ja lihasvoimaharjoittelulla. Diabeetikon on tärkeää tietää, minkälaista liikuntaa olisi hyvä harrastaa ja miten riskejä voidaan välttää. Diabeetikot eivät kuitenkaan saa tarpeeksi tietoa heille soveltuvasta liikunnasta. He eivät myöskään välttämättä osaa hyödyntää fysioterapeuttien ammattitaitoa terveytensä edistämiseksi
Havainnot käyvät ilmi Seinäjoen ammattikorkeakoulun valmistuvien fysioterapeuttien Annika Korkea-ahon ja Susanna Keski-Sikkilän opinnäytetyöstä. Tämän pohjalta on nyt laadittu myös opas liikunnasta ja sen terveyttä edistävistä vaikutuksista.
Oppaan avulla pyritään kannustamaan diabeetikkoja liikkumaan monipuolisesti, mutta samalla turvallisesti. Korkea-aho ja Keski-Sikkilä kertovat haluavansa tuoda esiin myös fysioterapeuttien osaamista liikuntaneuvonnassa sekä tyypin 2 diabeteksen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.
Suomessa on noin 300 000 todettua diabeetikkoa, joista on 250 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta. Diabetekseen sairastuneiden määrä voi ennusteen mukaan jopa kaksinkertaistua seuraavien 10–15 vuoden aikana.