Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisyn ja hoidon saatavuutta perusterveydenhuollossa sekä tuen saatavuutta sosiaalihuollon perustason palveluissa vahvistetaan.
Toukokuun alussa tulee voimaan terapiatakuulaki. Sen myötä lyhytpsykoterapia tai muu psykososiaalinen interventio on aloitettava viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu.
-Uudistus on hyvinvointialueille haastava, mutta niille on annettu erillisrahoitus osaamisen lisäämiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n roolina on arvioida erityisesti sitä, paraneeko lasten ja nuorten mielenterveysperusteisen hoidon yhdenvertaisuus, toteaa THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta.
Tilaston tiedot auttavat hyvinvointialueita arvioimaan palvelutarvetta ja palveluiden saatavuutta sekä tarjoamaan oikeanlaista tukea.
Tarvetta on, sitä todella on
Nuorten mielenterveysperusteisten käyntien määrä julkisessa terveydenhuollossa on kasvanut merkittävästi.
Vuoden 2023 aikana 7–22-vuotiailla raportoitiin noin 1,5 miljoonaa mielenterveysperusteista tutkimus- ja hoitokäyntiä julkisessa terveydenhuollossa. Käyntejä oli noin 175 000 nuorella.
Moni säästää sähköä. Moni ei säästä sähkölaskussaan. Tästä Vattenfallille.
Perusterveydenhuollossa tehtyjen mielenterveyskäyntien määrä on vuodesta 2020 lisääntynyt 18 prosenttia ja asiakkaiden määrä 44 prosenttia.
Mielenterveysperusteiset käynnit painottuvat yhä enemmän perusterveydenhuoltoon. Psykiatrian erikoissairaanhoidon asiakas- ja käyntimäärät ovat pysyneet vuoden 2020 tasolla.
Moni säästää sähköä. Moni ei säästä sähkölaskussaan. Tästä Vattenfallille.
-Lähipalveluita tulee edelleen vahvistaa, jotta lapset ja nuoret saavat apua mielenterveysasioissa helpommin. Samalla erikoissairaanhoito voi keskittyä vaikeammin oireilevien hoitoon, ymmärtää THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.