Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset on julkaistu. Ne sisältävät ensimmäistä kertaa tieteellisiä suosituksia siitä, millainen ruokavalio on sekä terveellinen että ekologinen.

Suositukset perustuvat tutkimustietoon ruoankulutuksesta, terveydestä ja ympäristöstä.

– Raportti tarjoaa meille tieteellisen perustan, joka osoittaa, että terveellinen ruoka on useimmiten myös ekologista. Terveyden ja ympäristön välillä on monia suuria synergiaetuja, sanoo Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023 -hankkeen päällikkö ja Oslon yliopiston professori Rune Blomhoff.

Mitä siihen kuuluu?

Vuoden 2023 pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin on tutkittu 36 ravintoaineen ja 15 ruoka-aineryhmän terveysvaikutuksia.

Raportti suosittelee pääasiassa ruokavaliota, jossa käytetään runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja, palkokasveja, perunaa ja täysjyväviljaa.

Lisäksi raportti suosittelee runsasta kalan ja pähkinöiden käyttöä, kohtuullista vähärasvaisten maitovalmisteiden käyttöä, rajoitettua punaisen lihan ja siipikarjan lihan käyttöä ja mahdollisimman vähäistä lihajalosteiden ja alkoholin käyttöä. Runsaasti rasvaa, suolaa ja sokeria sisältävien jalostettujen elintarvikkeiden käyttöä ei myöskään suositella.

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023 -raportti on tulosta neljän vuoden työstä, johon on osallistunut satoja pohjoismaisia ja kansainvälisiä tutkijoita.

Raportti on herättänyt Pohjoismaissa paljon keskustelua jo ennen julkaisua muun muassa siksi, että sen on ennakoitu suosittavan punaisen lihan käytön vähentämistä muiden kansainvälisten ympäristön- ja ilmastontutkimusraporttien mukaisesti.

Pähkinänkuoressa

  • Palkokasvit: Käytön lisääminen on suositeltavaa ennen kaikkea ympäristösyistä.
  • Alkoholi: Koska alkoholinkäytölle ei voida asettaa turvallista kynnysarvoa, raportin suosituksena on, että kaikkien tulisi välttää alkoholin käyttöä. Mahdollisen käytön tulisi olla hyvin vähäistä. Suositus koskee myös imettäviä naisia. Rajoittavampaa suositusta (täysraittiutta) suositellaan lapsille, nuorille ja raskaana oleville naisille.
  • Viljavalmisteet: Täysjyväviljan käytön lisäämistä puoltavat sen vaikutukset terveyteen ja ympäristöjalanjälkeen. Täysjyväviljaa on suositeltavaa käyttää vähintään 90 grammaa päivässä.
  • Kasvikset, marjat ja hedelmät: Erilaisia kasviksia, marjoja ja hedelmiä on suositeltavaa käyttää 500–800 grammaa tai enemmän päivässä.
  • Kala: Kestävästi hoidetuista kannoista peräisin olevan kalan käytön lisäämistä puoltavat vaikutukset terveyteen ja ympäristöjalanjälkeen. Kalaa on suositeltavaa käyttää 300–450 grammaa viikossa, mistä vähintään 200 grammaa viikossa tulisi olla rasvaista kalaa.
  • Punainen liha: Terveyssyistä on suositeltavaa, että punaista lihaa ei käytetä enempää kuin 350 grammaa viikossa. Jalostetun punaisen lihan käytön tulisi olla mahdollisimman vähäistä. Ympäristösyistä punaista lihaa tulisi käyttää huomattavasti vähemmän kuin 350 grammaa viikossa.