Uudet lääkehoidot voivat lähes kaksinkertaistaa levinnyttä rintasyöpää sairastavien elinajan ja mahdollistaa hoidon kolminkertaiselle määrälle potilaita.
Kesäkuussa 2022 American Society of Clinical Oncologyn (ASCO) syöpäkonferenssissa esiteltiin tutkimustuloksia kahdesta uudesta rintasyöpälääkkeestä, jotka paitsi pidentävät pitkälle edennyttä rintasyöpää sairastavien elinajanodotetta myös lievittävät oireita ja tarjoavat hoitoa yhä useammalle.
Tavallisen ihmisen näkökulmasta syöpätutkimus etenee verrattain verkkaiseen tahtiin, mutta toisinaan tutkimusrintamalla tapahtuu läpimurtoja, jotka vievät syöpähoitoa kertaheitolla harppauksen eteenpäin. Tällainen harppaus otettiin hiljattain, kun tulokset uusista syöpähoidoista esiteltiin yleisölle.
– Tässä vuosittaisessa syöpäkonferenssissa merkittävimmät tutkimustulokset liittyivät rintasyövän uusimpiin hoitomenetelmiin, kuten trastutsumabi-derukstekaani ja sasitutsumabigovitekaani -syöpälääkkeisiin. Nämä syöpälääkkeet parantavat tiettyjen levinnyttä rintasyöpää sairastavien potilasryhmien hoitotuloksia merkittävästi. Pitkälle edenneissä rintasyövissä ei toistaiseksi ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta uusilla hoitomuodoilla voidaan pidentää potilaiden elämää ja taudin etenemisvapaata aikaa sekä lievittää oireita. Samalla yhä useammalla on mahdollisuus saada tehokasta hoitoa, kertoo Docrates Syöpäsairaalan syöpätautien erikoislääkäri, dosentti Tom Wiklund.
Wiklundin mukaan tutkimustulosten merkittävyyden ymmärtämiseksi on olennaista tietää, että pitkälle edenneelle rintasyövälle on olemassa kolmea alatyyppiä, joihin käytetään erilaisia rintasyövän hoitomuotoja – ja joihin uudet lääkehoidot vaikuttavat eri tavalla.
Kolmoisnegatiivisen rintasyövän alatyypin hoitona on tähän päivään asti käytetty pääasiassa vain sytostaatteja, mutta viime vuosina myös tähän potilasryhmään on kehitetty uusia lääkkeitä, kuten immuno-onkologisia lääkkeitä ja PARP-estäjiä, kertoo Wiklund.
Kun kolmoisnegatiivisen alatyypin kohdalla uutta hoitoa verrattiin niin sanottuihin tavallisiin sytostaatteihin, piteni elinaikaennuste merkittävästi.
Kahden vuoden kuluttua lääkityksen aloittamisesta 22,4 prosenttia potilaista oli puolestaan lääkkeen ansiosta elossa, kun sytostaateilla osuus oli 5,2 prosenttia.