Näyttelijä ja juontaja Janne Saarinen joutui keskiviikkona 20. marraskuuta vakavaan kelkkailuonnettomuuteen. Saarinen kaatui laskijaparinsa Tristan Jeskasen kanssa kelkkarännissä vauhdin ollessa yli 100 kilometriä tunnissa. Onnettomuudessa Saarinen löi päänsä vakavasti, ja hänellä todettiin päänsisäinen verenvuoto. Saarinen jakoi tilanteestaan tunteikkaan päivityksen norjalaisesta sairaalasta.

Lue: Janne Saarisen onnettomuus tapahtui Norjassa kelkkamäessä viikko sitten

”Muistot eivät tartu”

Viikko onnettomuuden jälkeen Saarinen kertoo avoimesti toipumisensa haasteista. Hänen mukaansa muistin kanssa on yhä ongelmia.

– Päivät puuroutuvat, eikä muistot tartu. Jos joku soittaa, pyydän laittamaan viestin perään, mistä olemme puhuneet. Pyrin aina olemaan läsnä, ja nyt en muista toisten tarinoita, vaikka oikeasti olen kiinnostunut, Saarinen kirjoittaa someensa surullisena.

Raskas viikko ja pelkotilat

Saarinen kuvailee toipilasviikon kuluneen kuin sumussa. Hän kertoo tuntevansa olonsa epätodelliseksi ja menettäneensä otteen arkeen.

Labratestit ilman lähetettä – nyt BLACKWK30 koodi Puhdilla -30 prosenttia, tästä ostamaan, voit käyttää vuoden ajan

– Nipistelen itseäni ja haluan vain nukkua. Olen itkenyt enemmän kuin viimeisen 10 vuoden aikana yhteensä, Saarinen kirjoittaa. Hän kuvaa pelkotilojen ja harmituksen olevan läsnä päivittäin.

Hän suree myös onnettomuuden seurauksia uralleen.

– Harmittaa, kuinka yhdessä mutkassa voi mennä kuukausien työ hukkaan. Samalla olen kiitollinen siitä, että vakavammilta vammoilta säästyttiin.

Kiitollisuus kantaa eteenpäin

Vaikeuksista huolimatta Saarinen kertoo löytävänsä kiitollisuuden aiheet läheisistään, terveydenhuollosta ja saamastaan tuesta.

– Mun läheiset ovat lukeneet viestejäni ääneen. Jos jostain saa toivoa, niin niistä tarinoista.

Hän kiittää myös saamastaan hoidosta ja lupaa jatkaa kuntoutumistaan niin hyvin kuin kykenee.

Labratestit ilman lähetettä – nyt BLACKWK30 -koodi Puhdilla -30 prosenttia, tästä ostamaan, voit käyttää vuoden ajan

– Olen käynyt useasti lääkärissä, ja seuraavat viikot jatkuvat samalla linjalla. Kaikki näyttää nyt hyvältä, mutta minun on opeteltava hetki elämään puolitehoilla ennen kuin voin taas hyökätä.

Saarinen jakoi lopuksi terveisiä ja kiitoksia:

– Kiitos viesteistä. Kiitos terveydenhuollolle. Kiitos läheisille. Kiitos elämä.

Saarinen toivoo, että kokemus tuo uutta perspektiiviä elämään.

– Vaikka meille kävi huono tuuri, olisi se voinut olla vielä huonompi. Uskon, että tästä saa uuden näkökulman elämään. Minulla on vielä paljon annettavaa.