Hallitus päätti kehysbudjetissaan leikata hyvinvointialueiden rahoitusta vuoden 2028 tasolla 550 miljoonaa euroa. Hallitus luopui muun muassa viime marraskuussa voimaantulleesta perusterveydenhuollon 14 päivän hoitotakuusta ja päätti nostaa asiakasmaksuja yhteensä sadalla miljoonalla. Samaan aikaan hallitus panostaa huomattavan summan yksityisen terveydenhuollon subventoimiseen ja Kela-korvauksia korotetaan tällä hallituskaudella puolella miljardilla eurolla.
Lääkärit ovat nyt jyrähtäneet kaavailuista. Lääkäriliiton valtuuskunnan mielestä toimenpiteet pidentävät julkisen terveydenhuollon jo ennestään pitkiä jonoja, tekevät julkiset palvelut niiden käyttäjille kalliimmiksi ja aiheuttavat henkilöstön siirtymistä pois jo nyt henkilöstöpulasta kärsivästä julkisesta terveydenhuollosta.
Lääkäriliitto pitää toimenpiteitä vastuuttomina. Sen mukaan samanaikainen julkisen puolen rahoituksen vähentäminen ja tulonsiirto hyväosaisempien hoitoon on signaali siitä, että julkisen terveydenhuollon ongelmia ei edes haluta ratkaista.
Perustuslain mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus riittäviin terveyspalveluihin. Perustuslain mukaiset oikeudet eivät ole neuvottelukysymys, vaan kansalaisen tulee voida luottaa terveydenhuoltoon niin hyvinä kuin huonoina aikoina, tähdentää Lääkäriliitto.
Valtioneuvoston luottamusta mittaavan Kansalaispulissikyselyn mukaan vuonna vielä vuonna 2020 suomalaisista yli 90 prosenttia luotti terveydenhuoltoon täydellisesti tai melko paljon, kun taas viimeisimmässä tutkimuksessa luottamus on laskenut 58 prosenttiin. Tämä on Kansalaispulssi-kyselyn alhaisin lukema.
Lääkäriliitto on huolissaan siitä, että lisäleikkaukset heikentävät niin kansalaisten kuin henkilöstön luottamusta siihen, että järjestelmä pystyy huolehtimaan perusoikeuksien toteutumisesta.