”Antibioottiresistenssi” eli mikrobilääkeresistenssi on maailmanlaajuisesti nouseva ongelma, joka ei tunne rajoja. Suomessa tilanne on vielä suhteellisen hyvässä hallinnassa tiiviin seurannan ansiosta, mutta jokaisen matkailijankin valppautta tarvitaan resistenssin torjunnassa.
Bakteerien mikrobilääkeresistenssin lisääntyminen on suuri lääketieteellinen uhka Suomessa ja kaikkialla maailmassa, sillä resistenssi aiheuttaa merkittäviä ongelmia infektioiden hoidossa. Suomeksi tämä tarkoittaa, että lääkkeet eivät enää tehoakaan vastustuskykyisiin bakteerikantoihin.
Uusia resistenttejä bakteereja syntyy jatkuvasti. WHO eli maailman terveysjärjestö on juuri julkaissut listan resistenteistä bakteereista, joiden aiheuttamien infektioiden hoitoon tarvitaan nopeasti uusia antibiootteja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisterin mukaan tällä hetkellä yleisimpiä resistenttejä bakteereja Suomessa ovat ESBL-bakteerit (5097 uutta tapausta viime vuonna) ja MRSA-löydökset (1700 uutta tapausta viime vuonna). Lisäksi Suomesta löytyy VRE:ta (71 tapausta viime vuonna) ja hyvin resistenttejä CPE-bakteereita (muutama löydös kuukaudessa).
Lääkeresistenssillä tarkoitetaan yleensä niin kutsuttua hankittua resistenssiä, jossa lääkkeen käyttö muokkaa bakteerin vastustuskykyiseksi yhdelle tai usealle lääkkeelle. Lääkkeiden tehon säilymistä voidaankin varjella ja resistenssin kehittymistä torjua mikrobilääkkeiden huolellisella käytöllä. On myös erittäin tärkeä muistaa, etteivät antibiootit tehoa virustauteihin eikä niihin kannata niitä syödä.
-Ennaltaehkäisyssä on tärkeää, että turhia antibioottihoitoja vältetään. Jos pystyisimme laboratoriokeinoin diagnosoimaan bakteerisairaudet nykyistä nopeammin ja tarkemmin, auttaisi se myös valitsemaan lääkehoidon täsmällisemmin, painottaa Turun yliopiston bakteeriopin professori Jaana Vuopio.
Matkailijan abc
Globalisaatio ja kansainvälinen matkailu lisäävät resistenttien bakteerien leviämistä. Resistentit bakteerit kulkevat potilaiden ja tavallisten terveiden matkailijoiden mukana – osin oireettomasti matkailijan tietämättä. Myös eläinten ja elintarvikkeiden mukana leviää resistenttejä kantoja maiden välillä. Suurin riski on sairaalahoito matkan aikana. Tämän kaiken ulkopuolella jokainen matkailija voi kuitenkin vaikuttaa omaan riskiinsä saada resistentti tai jopa superbakteeri eli moniresistentti bakteeri matkaansa.
-Pese kädet huolellisesti ja käytä käsidesiä, syö vain kuumennettuja ruokia, kuori hedelmät itse, juo vain pullotettuja juomia, äläkä syö turhaan antibioottikuureja esimerkiksi turistiripuliin, vaikka niitä on monissa maissa helposti saatavilla, muistuttaa Vuopio.
Suomessa resistenssitilanne on kansainvälisesti vertailtuna kohtuullisen hyvä, johtuen kattavasta ja vakiintuneesta seurannasta sekä alan ammattilaisten osaamisesta. Uusi, tämän kuun alusta voimaan tullut tartuntatautilaki tehostaa mikrobilääkeresistenssin torjuntaa ja seurantaa entisestään.
Suomessa mikrobilääkeresistenssin seurantaa tekevät THL ja FiRe-verkostoon (Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance) kuuluvat laboratoriot. Mikrobilääkkeiden käyttöä ohjeistetaan Käypä hoito -suosituksilla, joita päivitetään säännöllisesti. Suomi kuuluu myös niihin harvoihin maihin, joissa mikrobilääkkeillä ei saa edistää tuotantoeläinten kasvua ja joissa mikrobilääkkeiden käyttö eläimillä on tarkasti valvottua.
Suomessa ja kansainvälisesti etsitään myös vaihtoehtoisia tai täydentäviä hoitokeinoja mikrobilääkkeiden tilalle. Mikrobilääkeresistenssiä vastaan voi yrittää taistella myös rokotteiden, bakteriofagihoitojen (bakteriofagi= bakteereja tuhoava virus) tai ulosteensiirtojen avulla.