Epävarman maailmantilanteen lisäämä turvattomuus synnyttää ihmisissä monenlaisia reaktioita.
On tärkeää ymmärtää, että ihmisten lähtökohdat käsitellä epävarmuutta ovat erilaisia ja osoittaa lempeyttä toisia kohtaan. Turva on löydettävä ensin itsestään ja muistettava, että ammattiapua on tarjolla.
Ukrainan sota on syventänyt pandemian pitkittämää epävarmuutta ja tuonut uudenlaisia turvattomuuden tunteita arkeen. Kaikki eivät ole samalla viivalla yrittäessään selviytyä uhkaavassa ympäristössä. Tähän voivat vaikuttaa aikaisemmat turvattomuuden kokemukset, jotka aktivoituvat vaaran tunteen tullessa lähelle. Jokainen kokee ja käsittelee rauhan rikkoutumista yksilöllisesti.
– Olemme niin erilaisia, ettei pitäisi verrata tai arvottaa onko toisen reaktio oikeutetumpi kuin oma. Pitää yrittää ymmärtää, että emme voi tietää mitä toinen on käynyt aiemmin läpi, taustoittaa psykologian tohtori, dosentti Kirsi Peltonen uusimmassa Psykopodiaa-podcastin jaksossa.
– On mahdotonta tietää ulkoapäin kaikkea, mitä ihminen on kokenut – tai miksi on tai ei ole haavoittuva juuri tässä tilanteessa, Peltonen täydentää.
Peltosen kanssa Psykopodiaa-podcast-jakson vieraana turvattomuuden tunteisiin ja traumoihin ratkaisuja pohtii Tuija Turunen, Terveystalon johtava psykologi ja psykoterapeutti. Podcastia emännöi Nina Lyytinen, Terveystalon työterveyspsykologi ja työ- organisaatiopsykologian erikoispsykologi sekä Kauppalehden kolumnisti.
Toivoa voi tuoda toiselle kuuntelemalla
Kaikki tekevät tällä hetkellä parhaansa selviytyäkseen arjesta huolen keskellä ja siksi muihin ihmisiin on hyvä suhtautua lempeydellä. Vaikeina aikoina yhteys toisiin ihmisiin on voimavara ja inhimillisillä kohtaamisella voi olla valtava merkitys.
– Voimakkain toivon viesti löytyy jokaisesta arkipäivän kohtaamisesta, Peltonen korostaa.
Peltonen nostaa kuulluksi tulemisen tärkeyden ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Jos ihminen haluaa jakaa vaikeita kokemuksiaan, vastaanottajan rooli on suuri, sillä se voi vaikuttaa myöhempiin käsityksiin siitä löytääkö vuorovaikutuksessa turvan toisesta ihmisestä.
Jokaisen tärkein tehtävä on tuoda turvaa ensin itselleen
Toisen tukeminen vaatii omia voimavaroja, joita jokaisen hyvä priorisoida. Omaa rauhaa on vaalittava ensin, jotta rauhaa voi tuoda ympärilleen. Tukena oleminen vaatii omaa kykyä tunnesäätelyyn, jota voi harjoitella.
3 vinkkiä ja nivelesi tykkäävät
– Rauhoitetaan ensin itsemme, pidetään itsestämme huolta ja opitaan sitä kautta tuntemaan ja säätelemään omia tunnetiloja. Sanoitetaan myös niitä tarinoita, miten on selvitty, Turunen ehdottaa.
Peltosen mukaan mielikuva omasta itsestään pystyvänä hahmona tutkitusti ennustaa hyvää selviytymistä. Tätä voi harjoittaa miettimällä mitä on tehnyt selviytymisen eteen auttaakseen itseään tai muita. Keinot voivat olla asioita, jotka tuovat itselle mielihyvää ja rauhoittavat, kuten halkojen hakkaaminen tai piirtäminen.
Turusen ja Peltosen viisi ajatusta miten palauttaa turva, kun se on uhattuna:
- Tarjoa toiselle kuulluksi tulemisen kokemus ja toisaalta voit itse kertoa ajatuksistasi. Tukeutukaa toisiinne.
- Vaali kosketusta arjessa. Kosketus, halaaminen ja silittäminen aktivoivat oksitosiinin eritystä, joka auttaa kehoa rauhoittumaan.
- Rauhoita itseäsi toiminnallisuuden kautta. Palauta mieleen minkälainen tekeminen on auttanut aiemmin, kuten soitto ystävälle.
- Muista, että eri alojen ammattilaiset työskentelevät maailman tilanteen eteen. Sinun tehtäväsi on huolehtia itsestäsi ja läheisistä ihmisistä ympärillä.
- Älä pelkää hakea apua.
Ammattilaiset tarjoavat lisätukea selviytymiseen
Turunen haluaa muistuttaa, että on tärkeää tunnistaa avun tarve ja hakea apua erityisesti silloin, jos traumaattinen kokemus tai huoli kaventaa toimintakykyä ja elämänlaatu kärsii.
– Kenenkään ei tarvitse selvitä yksin, Turunen summaa.