Suuri osa Suomea lähivuosina uhkaavista sää- ja ilmastoriskeistä on hallittavissa hyvällä varautumisella.
Ilmastonmuutos on keskustelun keskiössä. Miten se vaikuttaa terveyteemme Suomessa – ja miten asioihin voidaan varautua?
Erityisesti infrastruktuuriin ja välittömästi vaaraa aiheuttaviin sääilmiöihin, kuten tulviin ja myrskyihin, voidaan kohtalaisen hyvin varautua. Tietämys riskeistä on nyt koottu yhteen Valtioneuvoston tilaamassa Sää- ja ilmastoriskien arviointi ja toimintamallit (SIETO) -hankkeessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos osallistui myös projektiin.
Moninaisia uhkia
Kesän 2018 kuivuus, helteet, metsäpalot ja rankkasateet muistuttivat siitä, että säähän liittyvät ilmiöt aiheuttavat mittavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia Suomessakin.
Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan myös suomalaisten terveyteen monin tavoin, tosin vaikutukset ovat maailmanlaajuisesti tarkastellen keskimääräistä huomattavasti vähäisempiä.
Suomessa vaikutukset kohdistuvat erityisesti seuraaviin yleisiin terveysriskeihin:
- helteen aiheuttamat terveyshaitat
- talous- ja uimavesiepidemiat
- puutiaisaivotulehdus ja muut vektorivälitteiset infektiot
- liukastumistapaturmat
- rakennusten kosteusvaurioihin liittyvät terveyshaitat
- Vaikeasti arvioitavia ja hallittavia ovat epäsuorasti sää- ja ilmasto-oloihin liittyvät riskit, kuten taudit ja tuholaiset, joista osa on vieraslajeja. Nämä riskit kohdistuvat ihmisten terveyteen, luontoympäristöön, maa- ja metsätalouteen sekä riista- ja kalatalouteen.
Toinen vaikeasti arvioitava ja hallittava riskiluokka ovat muualta maailmalta välittyvät ilmastonmuutoksen vaikutukset. Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin esimerkiksi talouden toimijoihin ja kansainväliseen turvallisuuteen ja edelleen myös Suomen huoltovarmuuteen ja kokonaisturvallisuuteen.
Vanhukset alttiita
Muuttuvat riskit eivät jakaudu tasaisesti. Vanhukset ovat huomattavasti haavoittuvampia helleaaltojen vaikutuksille kuin muu väestö, hyvätuloisilla on paremmat mahdollisuudet suojautua esimerkiksi ruoan hinnan nousulta kuin pienituloisilla, eikä luonnonvara-aloilla pienemmillä toimijoilla ole välttämättä mahdollisuutta ostaa vakuutusta suojaamaan taloudellisilta vahingoilta.
Kuivuuden riski on suurin Etelä- ja Lounais-Suomessa, missä järviä on vähän, pohjavesiesiintymät pirstaloituneet ja vedenkäyttö suhteessa käytettäviin vesivaroihin suurin.
Nyt laadittu ilmastoriskiarvio luo perustan hankkeessa kehitetylle toimintamallille, jota ehdotetaan vastedes käytettäväksi. Toimintamalli auttaa päivittämään ilmastoriskiarviota säännöllisesti ja yhdistämään sen eri yhteiskunnallisten toimijoiden järjestelmiin.